Home Assistant - Open source automaatio - Osa 3

Tällä kertaa vuorossa on Zigbee laitteiden lisääminen Home Assistant ympäristöön. Seurasin seuraavia ohjeita: https://www.zigbee2mqtt.io/. Flasheri ja CC2531 usb tikku antennin kanssa maksoi aliexpressistä kotiin toimitettuna alle 20e.

Tikun flashaus onnistui näppärästi myös Win10 läppärillä, kunhan ekana haki korjatun ajurin täältä.

Seuraavanlaisen conffin tein zigbee2mqtt:hen, eli enabloin homeasssistant tuen ja mqtt:n osoittamaan mqtt clusteriani (haproxy edessä).

/opt/zigbee2mqtt# more data/configuration.yaml
homeassistant: true
permit_join: true
mqtt:
  base_topic: zigbee2mqtt
  server: 'mqtt://192.168.1.4'
serial:
  port: /dev/ttyACM0

Ja sitten totuuden hetki: käynnistetään zigbee2mqtt softa raspberryssä ja painetaan Xiaomin Aqara lämpötilaanturista resettiä 5 sekunttia. Ja dadaa, consolille ilmestyi anturi, joka payloadissa näytti oikeanlaista dataakin antavan:

Ja siitä hyppäsinkin katsomaan Home Assistantin webbiä, ja sinnehän se automaattisesti olikin ilmestynyt laitteeksi.

Tämä lasten makkariin sijoitettu mittari näyttää myös ilmanpaineen ja lämpötilankin näyttää yhden desimaalin tarkemmin kuin olohuoneen BLE mittari.

Ja seuraavassa osassa vuorossa varmaan sitten Graphana tai 433Mhz laitteet Telldus mokkulan läpi tai Z-Wave (jos löydän pistokkeen kun minulla on Z-Wave palikka jossain laatikossa hukassa tällä hetkellä).

Home Assistant - Open source automaatio - Osa 1

Kotiautomaatio projektini näyttää etenevän hitaasti, mutta nyt kun muksut ovat jo päässeet eroon vaipoista, joten nytkähti projekti taas eteenpäin.

Olin jo aikaisemmissa postauksissa pistänyt pystyyn clusteroidun MQTT:n (https://omakotikotitalomme.blogspot.com/2017/02/wifi-langaton-sahkokytkin.html), ja nyt tein periaatepäätöksen, että liitän mahdollisimman monen laitteen MQTT:n perään, jolloin voin käyttää hyvin valmiita open source palikoita ja tarvittaessa voin koodata omaa koodia, jos jotain haluamaani asiaa ei ole valmiina saatavilla. Valitsin open source lähetymistavan kun aika moni kotiautomaatiofirma on aikojen saatossa mennyt konkurssiin tai muuten vaan lopettanut toimintansa, jolloin kaupallisen purkin ostaneet ovat jääneet oman onnensa varaan.

Joten ensimmäiseksi otin rautapohjaksi Raspberry Pi 3B+:n, johon asensin pohjalla Rasbian Buster Lite -imagen (https://www.raspberrypi.org/downloads/raspbian/). Johon sitten asensin Home Assistant paketin venv ympäristöön (https://www.home-assistant.io/docs/installation/raspberry-pi/). Ja Home Assistant asennuksen sisään lisäsin vielä Home Assistant Community Storen (HACS), jolloin on helpompi ja nopeampi lisätä custom UI komponentteja ruudulle (https://hacs.netlify.com/docs/installation/manual).

Toi yllämainittu combinaatio oli itseasiassa minun toinen yritykseni, ekalla kerralla yritin asentaa hass.io raspberry distribuution, kun se olisi dockeroitu ja kaikkea muuta kivaa. Mutta tätä kirjoittaessani, kyseisessä distribuutiossa oli bugi, että se generoi giga tolkulla logitiedostoa muutamassa päivässä, joten siksi siirryin hass.io:sta tuohon venv asennukseen hacs lisäosan kanssa. Sehän voi olla, että hass.io korjaa buginsa jossain vaiheessa, joten kannattaa tarkistaa myös https://www.home-assistant.io/hassio/, jos suunnittelee uutta asennusta. Itse tykkään enemmän venv ympäristöstä kun Linux on tuttua kauraa minulle.

Tarkoitus tosiaan on liittää tähän kaikki valo-ohjaukset, lämpötilasensorit, kosteusanturit, liikkeentunnistimet, chromecast, valvontakameroiden hälyt ja lukuisat muut mokkulat (Bluetooth, Zigbee, Z-Wave ja 433HMz). Aloitan ensin kyllä ihan perusteista, että saan edes jonkun sensorin datan webbikäyttöliittymälle. Aloitin Bluetoothista, kun semmoinen on Raspberryssä jo ilman ulkoisia lisäosia. Minulla löytyy olohuoneesta Xiaomin BLE LCD lämpömittari, joten otin sen koekaniiniksi.

Netistä löytyi valmis palikka joka osaa Xiomin BLE:sta lukea arvot ja julkaista ne MQTT jonoon HA:n ymmärtämässä muodossa. https://github.com/aqualx/miflora-mqtt-daemon, jonka asennuksen jälkeen config.ini tiedostoni näytti tältä:

 [General]  
 reporting_method = homeassistant-mqtt  
 [Daemon]
 period_mitempbt = 120
 [MQTT]  
 hostname = 192.168.1.4  
 base_topic = homeassistant  
 [MiFlora]  
 [MiTempBt]
 MiBLETemp@Olohuone = 58:2D:34:33:D4:1B  

Ja käynnistin komennolla: "python3 /opt/mi-mqtt-daemon/miflora-mqtt-daemon.py", jolloin ruudulle ilmestyi:

Ja tuossa lisäsin sensorin Glance Card näkymään seuraavasti:

Ja siellähän se möllöttää, lämpötila päivittyy iloisesti sivulle. Seuraavassa osassa vuorossa Tasmota firmiksellä olevan Sonoff WIFI kytkimen HA integraatio MQTT auto discovery avulla.

Danfoss datakaapeli part II

Olinko jo aikaisemmassa postauksessa rakennellut noita datakaapeleita muutaman (http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2015/03/danfoss-lampopumpun-salaisuudet.html). Noissa Arduino Nanoissa on raudassa oikeasti vain yksi sarjaportti ja muut on emuloituja, joten jos haluaa useammalla laitteella yhtä aikaa pumppua lukea tai ohjata, niin saattaa joskus lukeminen vähän bugata. Joten päätin päivittää projektini käyttämään Arduino Mega2560:siä, koska niissä raudoissa on neljä sarjaporttia sisäänrakennettuna, joten data liikkuu paljon varmemmin.

Samoin noihin saa varsin mukavia muoviplexikotelointeja halvalla, joten hintakaan ei montaa euroa ole kalliimpi. Rakensin heti neljän sarjaportin version itselleni (jos joku muu haluaa vastaavan, niin porttien määrää voi tietenkin vähentää jollei ole tarvetta neljälle). Tässä kuvia rakentelun etenemisestä.

Samalla väänsin Raspberrylle imagen, jossa on esiasennettuna ThermIQ- ja taloLogger-softat, niin pystyn tarjomaan myös esiasennetun vaihtoehdon niille, joille Linuxin säätö ei ole niin tuttua tai niille, jotka haluavat säästää asentamiseen menevää aikaa :)

Kiinnitin Mega2650 kaksipuoleisella teipillä kiinni ja kuvasta huomaa myös miten custom kaapelini kiinnitetään Danfossiin, eli kaapelin ylin piuha on katkaistu / ei käytössä. Sarjaportteihin pistin kiinni mini-usb kaapelit jotka menee sitten Danfossin ulkopuolella odottavaan Rapsberryyn (jossa pyörii ThermIQ ja taloLogger webbikäyttöliittymät) ja Macciin, jossa mulla on Arduino yms kehitys/debug työkalut (voin lennossa päivittää koodia ilman, että tarvii ruveta irroittelemaan johtoja).

Vanhan mallisista kaapeleista hp on 40e (hyviä jos ajaa vain yhtä softaa eli ThermIQ tai talologger). Näistä uusista mega2560 pohjaisista (joista tosiaan voi kytkeä useamman usb sarjaportin ulos, ja jolla voi ajaa useampaa softaa yhtä aikaa) hp on 47e. Optioina 8GB esiasennetun Raspbian muistikorttti +6e, 220V->5V poweri (vain mega2560 pohjaisille, jos ei ole esim raspberryssä neljää usb tökkeliä) +5e.

Tekniikkaostoksia ja retroa

Pitkästä aikaa pikkuinen teksiikkapostaus. Tossa lokakuussa meillä syntyi kaksostytöt, joten vapaa-aika on ollut vähän kortilla. Kaikki aika menee käytännössä ihanien vauvojen hoitoon. Valoautomaatioprojektin päivittämisen olen suosiolla siirtänyt ensi kesälomille, kun sen säätämiseen vaan ei ole aikaa.

Osa lukijoista voi vielä muistaa Commodore-64 tietokoneen. Tuossa iltapuhteina kolvailin kasaan kahden joystick:n adapterin, jonka tilasin täältä: http://www.sinchai.de/index.php?main_page=page&id=17. Saksalainen youtube video kasauksesta löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=l7WOeSh4fvA

Tarkoitus on virittää Raspberry Pi:hin retroemulaaattorituki vanhoille alustoille, niin tuolla saa minun vanhat commodore joystickit hyötykäyttöön. Sen lisäksi tilasin pari tämmöistä ebaystä 3.1e kipale:

Niin voi pelata myös vanhoja Nintendo pelejä autenttisen tuntuisilla ohjaimilla. Sen lisäksi tuli tilattua tämmöinen ohjainadapteri Playstation 1, PS2 ja PSX ohjaimille ebaystä 2.1e hintaan. Tuolla voin hyötykäyttää laatikostani löytyvät PS1 ohjaimet.

Pitkän aikaa minulla on ollut tavisleikkurit johtojen pätkimiseen. Kunnes päätin pistää vanhat leikkurit eläkkeelle. Banggoodista löysin uuden aarteen itselleni vain 5.5e hintaan. http://www.banggood.com/Wholesale-OEM-Plato-170-Wire-Cutting-Shears-Cutter-Nippers-Tools-for-RC-Airplane-p-52096.html. Sairaan terävät ja saa kulman ansiosta leikeltyä ihan protolevyssä kiinni tarvittaessa. Voin suositella.


Samalla päivitin minun Wii-pelikonsolin. Pistin sisään uusimman USB Loader GX:n ja Nintendont (GameCube emulaattori). Ja päivin kovalevyyn kasan pelejä joita on vuosien varrella tullut. Voi kätevästi suoraan kovalevyltä vain valita mitä haluaa pelata ilman että tarvii dvd levyillä venkslata.

RetroPie:n asensin Raspberry Pi 2:seen, ja latasin sen täyteen Commodore 64, Amiga 500, SNES, N64 ja MAME pelejä. Nyt voi helposti pelata kaikkia nuoruusvuosien klassikkoja helposti ja ilman pitkiä latausaikoja.

Valoautomaatio - valmistelut ja rautapuoli

Muutamassa edellisessä blogipostauksessa olinkin jo maininnut, että jossain vaiheessa ryhdyn valoautomaationkin kimppuun. Ja lomaviikoilla ehdin pikkuisen taas projektiin antaa vapaa-aikaani. Talvella jo koitin yleismittarilla ihmetellä, että miten teknisessä tilassa oleva matalasähköimpulsseilla toimiva valojen kytkentätaulu toimii. Mutta tulokset olivat laihoja kun en saanut kunnollisia arvoja mitattua. Mutta sitten tajusin, että hetkinen kokoajan olen yrittänyt tasavirtaa mitata, mutta noi valokatkaisijat voivat myös toimia vaihtovirralla. Joten yleismittarin vipu vaihtovirralle ja uusi mittaus, ja johan alkoi lyyti kirjoittamaan. Muutama ärräpää pääsi, kun AC:n ohjaus on pikkuisen kinkkisempää kuin DC:n (mutta enpä speksausvaiheessa tajunnut sähkärille sanoa, että tasavirtaa haluaisin ohjausimpulssien olevan).

40 kaksikärkistä relettä siis hoitaa teknisessä tilassa valojen ohjausta. Huoneissa on Schneiderin Exxact-sarjan impulssikytkimet, joilla voi valoja ohjata normaalisti. Sen lisäksi nyt on siis tarkoitus lisätä automaatio, että pystyn katsomaan ja ohjaamaan valojen tiloja tietokoneelta. Vaihtovirran seuraamiseen tilasin sitten kymmenen 16-pinnistä (4-kanavaa) octocoupleria. Neljä euroa ei ole paha hinta näille (ebay URL). Näillä siis olisi tarkoitus lukea noita kaikkien releiden mahdollista 24V AC virtaa ja generoida siitä 3.3V DC signaali BeagleBone Blackin GPIO:lle. Nämä osat ovat vielä tilauksessa, joten siitä erillinen blogipostaus myöhemmin.

Signaalin ohjauspuolella minulla oli osat hankittuna jo ennestään, ja olinkin maininnut niistä edellisissä blogipostauksissa (http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2015/01/internet-shoppailua-tekniikkaharpakkeita.html#mcp23017 ja kolme http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2013/12/tekniikkaa.html#relelevy).


Nyt kun tässä on jonkin aikaa ollut mietintämyssy päässä, että miten automaation toteuttaisin. Joten eikun pistetään kolvi tulille ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. I2C:n yli olisi tarkoitus 3.3V signaaleilla ohjata noita relelevyjä MCP23017:aa apuna käyttäen. Olin jo aikaisemmin testaillut tuota yhdistelmää, joten periaatteessa systeemin pitäisi toimia. Joten koputetaan puuta ja toivotaan parasta.

Aika siistin näköisen tuloksen sain kolvaillulla aikaan. 5x7cm levylle mahtui nätisti kolme MCP23017 mikrokontrolleria, jossa on yhteensä 48 GPIO:ta. Talossamme kun on tällähetkellä vain 40 kaksikärkistä relettä, niin toi riittää vallan hyvin ja on laajennusvaraakin. Nurkkaan pistin kaksi pinniä, johon voi raspberrystä pistää 3.3V ja GND. Ja I2C pinnit pistin kahteen paikkaan, jolloin voi tarvittaessa I2C läpiviennin jatkaa muihinkin laitteisiin. Levyn takapuoli ei olekaan niin valokuvauksellinen (ja mulla ei ollut SMD vastuksia hyllyssä) kun kolvikäsi vapisee ja kuumaliimalla varmistettiin kolvausvetojen toimivuus. Mutta siis pistin jokaisen GPIO pinnin perään pistin 2.2kΩ vastuksen, niin ei ole vaaraa, että Raspberrystä otettaisiin liikaa virtaa, ja relelevyt toimivat silläkin virralla. Tämän levyn osien hinnaksi tuli alle 5 euroa, ei ole kovin paha jos vertaa kaupallisiin KNX automaatiojärjestelmien tuhansien eurojen hintalappuun.

Tietenkään omalle työlle ei laske hintaa, ja vaikka laskisikin, niin paljon halvemmaksi tulee tehdä itse. Jos koko talon olisi tehnyt KNX-tekniikalla, niin sähkötöiden kokonaiskustannukset olisi olleet 10000-20000e kalliimpi kuin perinteisellä tekniikalla toteutettuna (kuten minun kaksikärkisillä releillä). Ja itse tehtynä kaikkien ohjauslaitteiden (kuten Raspberryt, Beaglebonet, äänen vahvistimet, Android tabletit yms.) yhteishinta on edelleen alle 1000e. Eli tavoitteena on saada yli 10-20ke säästöt tekemällä koko valoautomaatio itse.

Nopeasti testailin tuota ekana työhuoneen Raspberryllä ja hyvin tuntui toimivan. Seuraavaksi pitäisi sitten testata itse teknisessä tilassa oikeaa systeemiä. Jotenkin kiehtoo, että automaatio olisi myös näkyvillä, joten ajattelin, että laitteet voisi kiinnittää sähkökaappia suojaavaan muovikanteen (ja mahdollisesti suojata se sitten läpinäkyvällä muoviplexillä). Jolloin sitä voi ihailla ulkoapäin ja sitä on helppo laajentaa. Sitten olisi hyvä että sen kannen saisi myös irti, joten ajattelin että sähkökaapin liittimien läpiviennit toteutettaisiin vaikka vanhoilla kovalevykaapeleilla, kun lättäkaapeleissa on 40 pinniä ja semmoisten liittimien läpivienti kannen läpi ei ole vaikeaa ja semmoisen kaapelin kiinnitys/irroitus on helppoa.

Yllä on tilannekuva kun kolvailin 20-pinnistä rimaa signaalikaapeleille, kahdella tuommoisella saa 2x20 pinnirivin johon voi kovalevykaapelin pistää kiinni. Ja seuraavassa kuvassa sitten itse kaapeli on kiinnitetty teknisessä tilassa olevaan matalajänniteohjaustauluun. Nyt kun se on kiinnitetty, niin pitäisi olla talon jokaisen kaksikärkisen releen ohjaus mahdollista.

Ohjauksen lisäksi olisi kiva tietokoneen aina tietää, että on valo päällä tai ei. Sitä varten on kaksikärkiset releet, eli toisessa kärjessä menee 220V ja toisessa 24V AC vaihtovirta (jolla normaalisti ohjataan seinäkatkaisijan lediä). Tämän ledisignaalinen väliin olisi tarkoitus päästä ilman että ledit lakkaisivat toimimasta. Tämän ongelman ajattelin ratkaista octocouplereilla, jolloin 24V AC vaain triggeröi Raspberryn 3.3V signaalin, eikä tuhoa koko tietokonetta :-)

Eli hankin ebaysta kasan TLP521-4GB octocoupleita (ebay link). Neljällä eurolla pystyy lukemaan ja generoimaan 40 signaalia, eli aika edullinen ratkaisu. Kolvailin kasaan tommosia pikku emolevyjä, jotka voivat lukea 8 kaapelia kerralla. Viidellä tuommoisella lukee kaikki 40. Noiden viiden levyn GPIO pinnit on tarkoitus kiinnittää 40-pinniseen lattakaapeliin, jolla tehdään läpivienti sähkökaapista Raspberryn puolelle.

Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä, kun oli postissa joku astunut optocoupler lähetyksen päälle, ja kaikki pinnit olivat vääntyneet. Vääntelin niitä suoriksi, mutta lopulta kuitenkin suurimmassa osassa oli joku pinni sisäisesti katkennut. Joten kolvailuja pitänee vielä korjailla jälkeenpäin. Kun nyt taitaa vain 30 signaalia toimia. Joten sitä joutuu odottelemaan hetken, että varaosat saapuu... Ja lopulta osat saapuivatkin, niin pääsi jatkamaan tämän postauksen kanssa näpertelyä.

Sitten itse sähkökaapin kanteen, jonne kasasin automaation, niin että koko komeutta voi ihailla ulkoapäin. Yläosaan kuumaliimasin kuusipaikkaisen jatkojohdon. Alanurkkaan liimasin 40-pinnisen kovalevykaapelin liittimen, josta menee sitten piuhoitus kolmeen 16-releen levyyn. Näillä levyillä voi lähettää valoille 24V AC ohjaussignaaleja. Relelevyjen yläpuolelle sitten MCP23017 GPIO levy, jonka vieressä on kaiken ohjauksen sydän eli Raspberry Pi 2-minitietokone. Samoin väkersin toisen MCP23017 GPIO levyn (ja 40-pinnisen liittimen), jolla voi sitten lukea kaksikärkisten releiden tilaa. Kannen sisäpuolelle pistin viisi tuommoista 8-kanavan optocoupler levyä, joilla 24V AC vaihtovirtasignaali tunnistetaan, ja josta generoidaan 3.3V DC tasavirtasignaali edellä mainitulle GPIO levylle. Tällä tavalla Raspberryllä voi ohjata 96:tta GPIO:ta, joka riitää talon jokaisen valon ohjaus- ja tilasignaalille.

Edellisillä optocoupler levyillä saa heittää vesilintua, kun Internetin ihmeellisestä maailmasta luin kolvailua seuraavana päivänä, että optocouplerit saattaa kärvähtää yli 5V signaalista (joten taittuneiten pinnien lisäksi saatoin itse kärventää muutaman piirin). Muutaman illan kolvaukset meni hukkaan, mutta aina oppii jotain uutta. Siispä avasin virtapiiri simulaattorin ja piirsin itselleni 24V AC -> 3.3V DC muuntajan, jolla pitäisi optocouplereitten toimia ilman ilman savua. Tässä suunnitelma piirrettynä ja oscillaattorin laskelma, että voltit olisi raja-arvojen sisällä ja tilavaihtumat tunnistettaisiin 4ms:n viivellä kun käyttää 100uF:n capaa.

Selitän vielä ton suunnitelman aukikin, eli neljällä 1N4001 diodilla (diodi-silta) ekana muutetaan tuo +-24V sinikäyrä niin, että negatiiviset arvot katoaa. Jolloin AC muuttuu DC muotoon, mutta GPIO:n kannalta tämä olisi hieman huonoa kun silloin arvot muuttuisivat päälle (sininen huippu alla olevassa kuvassa) ja pois (sininen nollatasossa eli vastaa sitä punaisen negatiivista virtaa jonka diodi leikkasi pois) 60 kertaa sekunnissa. Sitten laskemme 100kOhm resistansilla ekana virran minimiiin kun GPIO ei tarvitse mA:ta enempää ja 10kOhm resistanssilla (hiilikalvovastus) laskemme voltit 3.3V-2.0V:n välille, jota Rasperryn GPIO syö sisäänsä. Ja sitten ekan resistanssin jälkeen pistämme vielä 100uF:n capan maahan, jolla sitten saamme yllä olevan kuvan mukaisen sahalaitakuvioinnin. Eli kondensaattori (capasitor) tasoittaa tuon siniaaltoisen DC virran siten, että varaus ei pääse laskemaan nollaan saakka. Tästä tietenkin seuraa muutaman millisekunnin viive tunnistukseen, mutta samalla se poistaa ton on/off hyppimisongelman tunnistuksessa. Teoriassa 15kOhm:lla päästään lähemmäksi 3.3V:tä, valitsin 12kOhm, että mennään lähemmäksi 2.5V:tä, jolloin AC piiristä saa tulla isompia peak arvojakin ilman savupilveä. Tämä siksi että 24VAC joten peak-arvo DC volteille on itseasiassa 24 * √ 2  = 34V, jolloin 100kOhm ja 12kOhm kombinaatiolla peak arvoksi tulee 3.6V. Lisätietoa tälläisen diodisillan (aka. rectifier) toiminnasta voi lukea esim täältä: http://electronicsclub.info/powersupplies.htm#rectifier

Aika monen yrityksen ja erehdyksen kautta sain testiympäristossäni AC tunnistuksen toimimaan yhdellä lampulla. Muutamassa prototyypissä tuli savut pihalle, ihan omien lukihäiriöiden takia, mutta lopulta tuli toimiva diodisilta design valmiiksi. Nyt pitää vaan odotella, että hong kongista tulee sopivasti osia joilla voi kolvata kaikkien 40 releen AC-tilatunnistuksen.

Tässä valmistelu postauksessa valojen tilan lukeminen ja ohjaus on vielä aika komentorivipohjaista, kun käyttöliittymän koodaus on vielä vaiheessa. Mutta kunhan koodaus etenee, niin lupaan tehdä jatkopostauksen, jossa esitellään automaation integrointi käyttöliittymään, jota voi ohjata tietokoneella, kännykällä ja tabletista.

Tässä sitten 'valmis' ohjauslogiikka kuumaliimattuna sähkökaapin kanteen (vasemmalla puolella 48 relettä ja oikealla puolella diodisiltalevyt valojen tilojen lukemiseen). Aikamoinen johtoviidakko siitä tuli, mutta toimii, joten riittää minulle. Diodisiltoina käytin KBP206:sia, jotka hankin ebaystä.

Tässä on pieni demovideo jossa Raspberryllä ohjataan 48 relettä päälle ja pois i2c:n yli. Tuommoinen pulssin pitäisi riittää ohjaamaan kaksikärkisiä releita (eli talon kaikkia valoja).

Saunan audion etäohjaus, osa2

Saunan audion etäohjauksesta olinkin jo aikaisemmin tehnyt blogipostauksen. Muistia voi virkistää täältä: http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2014/05/saunan-audion-etaohjaus.html

Vaikkakin ratkaisu on toiminut hyvin, niin tuon vastaanottimen protolevy oli aika ruman näköinen häkkyrä. Joten päätin kolvata hieman kompaktimman ja paremman näköisen ratkaisun, jonka pitäisi toimia pitkälle tulevaisuuteen. Ebaysta olin keväällä huutanut itselleni neljäkanavaisina 5V<->3.3V bidirectional level shiftereitä, jotka maksoi alle euron kipale (ebay URL).

Kuumaliimasin signaalitasonmuuttajan nätisti kiinni vastaanottimen pohjaan. Kolvasin vastaanottimesta lyhyet kaapelit 5V nastoihin ja 3.3V nastoihin kolvasin kiinni dupont-kaapelit jotka menee Raspberryyn. 3.3V input kaapeliin pistin kutistussukan sisään vielä 470Ω vastuksenkin, niin ei ole vaaraa GPIO:n hajoamiselle vaikka kytkisi väärin. Kohtuullisen nätti lupputulos varsinkin jos vertaa sitä aikaisemman postauksen protolevyyn. Hyvin toimii kake tällä uudella versiolla vähän kauempaakin, testasin 15 metrin päästä kolmen seinän läpi.

WIP: Raspberry Pi kosketusnäyttömodaus

WIP (Work In Progress) statuspäivitystä kotiautomaatioraudoistani. Tällä kertaa tunkkauksen alla on Raspberry Pi B model, eli hieman vanhempi malli kuin kaikkein uusimmat. Ajattelin pistää siihen kehitysympäristön yms. systeemit pystyyn ja samalla minulla oli hyllyssä jo aikaisemmin hankkimani 2.8 tuuman PiTFT kosketusnäyttöpaneeli (kasausohjeet: https://learn.adafruit.com/adafruit-pitft-28-inch-resistive-touchscreen-display-raspberry-pi/assembly).

Minulla on myös läpinäkyvä kotelo RPi:lle, mutta siihen ei PiTFT mahdu sisälle. Joten sulatin kolvinpäällä sopivasti lisää aukkoja lattakaapelille ja PiTFT:n vaatimalle näytölle ja mattoveitsellä tasoittelin sulaneet pinnat. Vaikka Raspberry kosketusnäytöllä on jo pelkästään hyödyllinen, niin halusin, että minulla on ainakin yksi raspberry, jolla voi testailla erilaisia komponentteja ja automaatioprojektien protoja. Joten liitin lattakaapelin RPi-UEXT:in ja RPi:n väliin (sai mattoveitsellä vuolla kaapelin kiinnikettä hieman, että mahtui kotelon sisään hyvin).

Tässä kuva lopputuloksesta, jossa on PiTFT koteloituna ja lattakaapelin perässä protolevy jossa voi komponentteja tastailla. Extrakuvassa erinäisiä Raspberry kikkareita (näyttö, liikkeentunnistin yms protolevyjä), joita tulen keväällä testailemaan: