Tavallaan valmiin esittelyä - akvaario

Akvaariosta nyt tuskin voi sanoa, että se koskaan olisi valmis, siksi pieni muutos otsikkoonkin. Mutta nyt allas on valmis harrastukselle, joten haluan tässä kohtaa esitellä senkin.

Olen haaveillut jo vuosia seinän sisään rakennetusta tuhannen litran akvaariosta. Ajatus oli jotenkin utopinen ja leikittelevä "sitten kun joskus mulla on oma unelmien talo, sitten kun joskus olen rikas aikuinen, sitten kun joskus mulla on rikas mies, sitten kun joskus voitan lotossa". Noh, ette varmaan arvaakaan, että ihan kaikki näistä haaveista eivät ole toteutuneet, mutta oma talo oman miehen kanssa aikuisena on jo vallan tarpeeksi lähellä.
Kun aloimme suunnitella taloamme, mietimme ensin vähän leikilläkin, että mitä jos siihen sitten tulisi vielä sellainen akvaariokin. Kuin vahingossa pohjasta tuli akvaarion kannalta järkevä ja allas pysyi suunnitelmissa kokoajan mukana. Lupakuvia vietäessä itseäni alkoi hirvittää, että ei kai me nyt oikeasti sitä akvaariota laiteta, mutta hyvin suunniteltuna tuo ei ollutkaan mitenkään mahdoton ratkaisu. Allas ja sen ympärillä oleva seinä ovat suunniteltu niin, että ne voi joskus myös halutessaan purkaa pois, mutta samalla myös niin, että ne ovat toimiva osa sekä lisä sisustuksessa.

Suunnittelussa lähdettiin siitä, että olohuoneelle ja yhdelle makuuhuoneelle tulisi olla yhteinen väliseinä, johon ei aurinko pääse suoraa paistamaan. Lisäksi takka ei saanut olla seinää vasten ja seinän piti olla ainakin neljä metriä pitkä. Makuuhuoneen puolelta seinän paksuudelle varattiin tilaa 60 cm, joka on aika yleinen vaatekaappienkin syvyys, joten edelleen suht normaalia. Tavallisesta ikkunasta olisi voinut tulla liikaa päivänvaloa (joka lisää levän kasvua), joten huoneeseen tulikin pitkä kapeampi ikkuna, joka jätti vielä hyvin tilaa isolle työpöydällekin ja sinetöi huoneen työhuoneeksi. Koska veden kanssa tullaan lutraamaan, laitettiin työhuoneeseen laattalattia laminaatin sijaan.

Seinän runko työhuoneen puolelta.

Seinää suunnitellessa piti huomioida monta eri asiaa. Jotta akvaariossa voisi olla monenlaisia kaloja, olisi sen hyvä olla 60 cm syvä ja 60 cm korkea. Vesi myös vääristää syvyysvaikutelmaa, joten kapeampi allas olisi voinut näyttää liian "littanalta". Ja koska altaaseen haluttiin noin tuhat litraa vettä, niin pituudeksi tulikin sitten 280 cm, eli nyt oli akvaarion mitat tiedossa.
Olohuoneen puolelle haluttiin akvaarion eteen sohva, joten altaan piti olla tarpeeksi korkealla, ettei se rajoittaisi sisustamista. Metrin korkeus mahdollisti erilaiset sohvat ja samalla silmää miellyttävän korkeuden altaalle. Jo aluksi oli myös selvää, että isovaariltani peritty valtavan kokoinen kirjoituspöytä tulee akvaarion viereen huoneeseen ja seinää vasten. Tämä kohta akvaarioseinästä kannatti siis jo alkuunsa olla suljettu. Kuitenkin akvaario ei veisi koko seinää, joten kirjoituspöydän yläpuolelle voisi tulla kirjahyllyjäkin. Akvaarioseinä tulisi sijoittumaan olohuoneessa telkkaria vastapäätä, joten seinälle pitäisi saada jotenkin järkevästi myös videotykki ja takakaiuttimet. Lisäksi akvaarioon tulee vaihtaa vettä usein, mielellään viikoittain, joten vesipistekin on hyvä olla lähellä.

Tästä piirustuksesta suunnittelu ja tarjousten haku alkoi, lopputulos on yllättävän lähellä.

Tästä sitten lähdettiin suunnittelemaan. Altaan viereen piirrettiin vesipiste ja lavuaari, jotka saatiin siististi piiloon kaappiin, johon jäi hyvin tilaa akvaarion huoltovälineille ja samalla myös lattialämmön jakotukille. Samalla keksittiin suunnitella kiintokalusteita muutenkin altaan ympärille, jotta koko 60 cm syvä seinäke saatiin hyödynnettyä. Kirjoituspöydän kohdalle rakennettiin työhuoneen puolelle kirjahyllyt ja olohuoneeseen kirjahyllyn lisäksi syvä alakaappi. Akvaarion yläpuolelle rakennettiin kippiovikaapit, joihin saa säilytystilan lisäksi läpivedot kaiuttimille ja paikan videotykille, jolle tehtiin siististi peitetty aukko akvaarion yläpuolella olevaan kippiovikaappiin. Yläkaapit ovat tarpeeksi korkealla, että niiden pohjaan saatiin kiinnitettyä kiskot akvaarion valaisimille ja jäi vielä tilaa, jotta akvaariota mahtuu siivoamaan. Kiintokalusteiden suunnittelussa PM Kalusteen Hannu oli todella suureksi avuksi ja ymmärsi, mitä haluamme, vaikka välillä emme tienneet sitä itsekään. 

Kiintokalusteet, allas ja jalusta, kaikki aikalailla juuri asennettuina.

Kalusteet ja seinä saatiin valmiiksi juuri ennen altaan ja jalustan saapumista. Jalusta on 12mm kapeampi syvyyssuunnassa kuin allas, jotta sen eteen mahtui kiinnittämään kipsilevyn ja tasoittamaan tämän osaksi seinää. Olohuoneen puoleinen seinä vielä maalattiin ja se näyttää yhtenäiseltä seinältä, jossa on akvaarion kokoinen aukko. Tai aukko on reunoilta yhden sentin leveämpi kuin akvaario, jottei akvaario koske seinään ja tee siihen erilaisia jännitteitä. Nämä raot saatiin peittoon leveällä harjattua terästä olevalla koristelistalla, jonka kiinnittäminen ei sujunut kuin tanssi, mutta silikonilla siitäkin selvittiin.

Allas täytettiin, välissä käytiin synnärillä ja sitten kiinnitettiin listat.

Allas on Tammisen Jussin rakentama JuTa ja suunnittelimme sitä yhdessä. Jussista oli muuten paljon apua myös monen muun asian mietinnässä ja saimme tosi hyviä vinkkejä valoihin, suodattimiin ja jopa viemäröintiin. Allas on 278 cm pitkä, 57 cm syvä ja 60 cm korkea ulkomitoiltaan. Jalusta on myös Jussin tekemä, 14 jalkanen (säätöjalat)metrin korkea alumiinialusta, joissa on päissä irrotettavat tukisokkelit, jotta suodattimia on helpompi siirrellä (eli raahata). Lasit ovat 12mm paksut ja altaassa on alumiiniprofiili sekä tukilasit pohjalla estämässä vääntymistä. Altaassa on päälilasit haihtumisen estämiseksi ja jotta niitä on helppo nostella, niin otimme kuusi päälilasia paikallisesta Lasi Duo- lasiliikkeestä, josta on myös koristelistat.

Tekniikkapuolta ja allaskaappi paremmin näkyvillä.

Altaassa on siis noin tuhat litraa vettä, joten käytössä on kaksi Eheimin XL 1500-ulkosuodatinta pikaliitäntähanoilla. Nuo kyllä pyörittävät vettä hyvin ja putsaavatkin, mutta ehkä kuitenkin askarrellaan jossain kohtaa toiseen päätyseinään mattosuodatin, jotta pohja pysyisi puhtaampana. Altaan päällä on kaksi 120 cm pitkää valaisinta, joissa molemmissa on neljä valoputkea. Valot tilattiin Briteistä  ja mielestäni ne ovat hyvän näköiset ja teholtaan riittävät. Eheimin lämppärin lisäksi muuta tekniikkaa ei ole vielä hankittu.

Edustuspuoli huhti-, touko-, loka- ja joulukuussa.

Allasprojekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Akvaario saatiin täytettyä loppuun kaksi viikkoa muuton jälkeen, itse asiassa samana päivänä, kun tyttäremme syntyi (mies yöllä täytteli, kotiin tultuaan, tuoreena isänä) ja tytön nimiäispäivänä siirsimme vanhasta akvaariosta kalat ja kasvit, jotta pikkuallas saatiin myytyä. Altaaseen on hankittu hitaasti kasveja ja ostettu toisilta harrastelijoilta upeita kantoja. Nyt 10 kk jälkeen on akvaariokalatilaus tehtynä ja odottelemme, koska kuorma tulee akvaariokauppaan, siitä sitten myöhemmin lisää.

Tekniikkapuoli ja pilkahdus työhuonetta.

Olen joskus työskennellyt ja asunut Brasilian Manauksessa, joka on keskellä Amazonasin viidakkoa. Manauksen kohdalla  Rio Negro ja Rio Solimões yhdistyvät Amazon joeksi, joka on elintärkeä alueelle ja koko maapallolle. Tämän takia akvaarioomme tulee Rio Negron ja Amazonin alueen kalastoa sekä kasvistoa.

Makean veden seura-akvaario ja pala Amazonin mutkaa omassa olkkarinseinässä.

Valmiin esittelyä - olohuone

Hyvää tätä vuotta! Uusi vuosi, vanhat metkut, talokierroksemme jatkukoon. Olen aiemmin kertonut meidän keittiöstämme ja ruokailutilasta, jotka muodostavat olohuoneen kanssa yli 50 neliöisen tupaolkkarin. Olohuone onkin sitten seuraavaksi esiteltävien listalla.

Tupaolkkarin olkkariosa.

Olohuone sijaitsee keskellä taloa, se on avoin jatke ruokailutilalle ja siitä on kulku yhteen makuuhuoneeseen sekä vierashuoneena toimivaan chilihuoneeseen. Koillis-etelän puolella tilaan tuo valoa ruokailutilan ikkunat ja takapihan puolelle olevasta isosta ikkunasta näkyy mukavasti takaterassi sekä puistoalueena pysyvä metsä. Kahdet pariovet lisäävät ilmavuutta ja valoisuutta, tehden tilasta jotenkin rauhallisemman, vaikka läpikulkutila onkin.

Ruokapöydässä istuessa katse kulkeutuu olohuoneen läpi chilihuoneeseen ja takapihan terassille sekä metsään saakka.

Olohuoneessa on isoja elementtejä, jotka ovat näkyviä, tärkeitä ja tekevät talosta meidän kodin. Takkaa mietittiin ensin keskelle huonetta, jakamaan tilan ruokailuhuoneeksi ja olkkariksi. Tämä olisi kuitenkin pimentänyt tilaa, tehnyt takasta liian hallitsevan ja se olisi ollut liian lähellä akvaariota. Näin ollen takka hieman kapeni ja se siirrettiin seinää vasten, jolloin sen viereen jäi syvennys, jossa voi pitää puunkantotelinettä tai vaikka polttopuitakin. Meillä on kokoajan niin lämmin ja lapsi on takasta kovasti kiinnostunut, joten sitä ei ole montaa kertaa lämmitetty. Mutta takan päällä ja tulipesässä voi pitää lapsiystävällisesti kynttilöitä tunnelmaa tuomassa ja tulevaisuudessa varmasti käytetään muutenkin.

Takka ja telkkari, josta Avara Luonto näyttää ja kuulostaa erittäin tarkalta ja avaralta.

Koska sohvan luontevin paikka on takkaa vastapäätä, niin takan viereen piirrettiin tv-taso ja telkkari. Seinän sisään tehtiin lisävahvikkeet, että joskus voi tulla seinätelkkarikin ja sellainen tuohon sitten hommattiinkin. Televisio on kyllä iso, mutta jää hyvin hieman takan taakse piiloon ja sopii paikalleen.Television ympärille mahtui juuri vanhat kaijuttimet, jotka sisko päivitti tähän taloon sopiviksi DC-fixillä. Genelecit houkuttaisivat siroudellaan myös etukaijuttimiksi, mutta täytyy niiden kanssa vielä odotella ja siihen saakka nykyiset käyvät hyvin. Olohuoneessa on vain kaksi vuotaa Cosy Whiten tapettia, toinen television vieressä ja toinen akvaarion. Tapetin puu toimii mielestäni parhaiten yhtenä vuotana ja seinien väriksi poimittiin vaaleansinertävän harmaa tapetin pohjaväri. Omasta mielestäni toimiva ja mielenkiintoinen lisä tilaan.

Juuri oikean kokoinen sohva ja hykerryttävä matto, johon sopivat jopa ulkona olevat kanervat.

Vastakkaisella seinustalla on sohva, jonka piti olla ainakin 280 cm pitkä. Ikeasta löytyi juuri oikean levyinen Kivikin sohva, joka ei kuitenkaan ole divaaniosan kanssakaan liian syvä, joten jää vielä hyvin lattiatilaa. Myöhemmin ostettiin vielä nojatuolit, jotka olivatkin hankala löytää, kun piti tukea selkää tarpeeksi ja olla sellainen, että siinä jaksaa istua vaikka koko yön vauvan kanssa. Onneksi kodinykkösestä löytyi, ennen kuin yökukkumiset loppuivat. Ihana ja taidokkaasti lyöty räsymatto on ystävältä hoidossa heidän asuessaan muilla mailla. Matto on ystävän äidin tekemä ja tykkään sen rytmistä sekä väreistä. Sopii meille hyvin ja sitoo tupaolkkarin värit yhteen.

Meidän akvaario, jota on ilo katsoa, vaikka siellä ei ole vielä kunnolla kalojakaan.

Sohvan yläpuolella on saman levyinen akvaario, joka on kyllä hauska. Ne vieraat, jotka eivät sen olemassaolosta tiedä, eivät sitä edes huomaa, vaan mieltävät varmaankin tauluksi. Vesi myös vääristää, joten allas ei näytä tuhatlitraiselta ja 60cm syvältä laatikolta, jossa on yli 120 kiloa hiekkaa kaiken muun lisäksi, vaan paljon pienemmältä. Akvaarion olemassa olon tuntuu tajuavan vasta työhuoneessa, missä sen allasmaisuus näkyy paremmin. Yllättävän huomaamaton ja samalla näyttävä elementti, jota jaksaa katsella tunnista ja päivästä toiseen.

Huomaamaton läppä seinässä akvaarion yläpuolella on videotykin luukku. 

Akvaarion viereen jäi tilaa, joka kuitenkin on yhtä syvä, kun akvaariokin, joten seinään kannatti rakentaa kirjahylly ja syvä kaappi, jonne mahtuu paljon tavaraa. Akvaarion yläpuolelle saatiin siististi kiinnitettyä takakaijuttimet ja tehtiin levyllä suojattu reikä videotykkiä varten.

Tila kesä- ja talviasussaan, chilihuoneesta kuvattuna.

Olohuoneen korkea sisäkatto ja sen jatkuvuus ruokailutilaan ja pariovien kautta eteiseen sekä vierashuoneeseen tekevät tilasta isomman tuntuisen ja viihtyisän.
Tykkään. 

Valmiin esittelyä - ruokailutila

Useammassakin kuvassa on jo näkynyt meidän ruokailutila, joka on kyllä niin tärkeä osa taloa, että se ansaitsee vielä oman postauksensakin. Marraskuun viimeisellä viikolla oli harvinainen päivä; aurinko paistoi. Ja silloinhan piti sitten näpsiä kuvia varastoonkin saakka, kuin kunnon bloggaaja ikään.
Ja mikä siinä onkaan, että paras kuvausvalo on silloin, kun tavarat ovat hieman sikinsokin, viikkosiivouksesta on kirkkaasti yli viikko (tai muutama), lapsella olisi ihan just päiväuniaika ja lounasaika on aikalailla jo ohikin. Mutta kun sitä valoa on vain sen hetken verran, joten silloin sitä sitten pitää kuvata.

Ruokailutilamme on siis samassa tilassa keittiön ja olohuoneen kanssa. Tässä "tupaolkkarissa" on yhteensä yli 50 neliötä ja korotettu sisäkatto antaa vielä lisää tilan tuntua. Ruokailutilan kaksi isoa ikkunaa ovat etelään ja tuovat valoa koko tilaan. Halusimme ikkunoiden viereen ehjälle seinänpätkälle tilaa vanhalle perintökaapille, joten ikkunat eivät ole aivan keskellä tilaa, vaan hieman lähempänä keittiötä. Nyt seinää vasten on vain matala kirjahylly keittokirjoille, ison perintökaapin yritän kunnostaa tulevana kesänä. Ikkunoiden tarkoituksellinen toispuoleisuus antaa myös hyvin tilaa verholle, joka tuo paljon väriä koko tilaan.

Ruokailutilan kesä-, talvi- ja jouluverhot

Ruokailutilassa on tärkeintä pöytä. Halusimme mahdollisimman ison pöydän, joka täyttää tilan järkevästi. Ikeasta löytyi pikkulapsiperheelle (ei harmita ne hampaanjäljet niin hirveästi, kun ei ole perintöpöydästä kyse) sopivan selkeä Norden-pöytä, joka pidennettynä on kolme metriä pitkä, joten kymmenen tuolia mahtuu pöydän ympärillä hyvin, 14 menee vielä jotenkuten. Onhan tuollainen iso pöytä aika hauska, varsinkin näin kolmen hengen perheessä, mutta meillä käy viikoittain ystäviä ja perhettä ja onhan se mukavaa, kun joulunakin on jokaiselle oma tuolinsa. Suunnittelimme tilan tuon kokoinen pöytä ajatuksena, joten istumatilaa on riittävästi ja pienemmät pöydät näyttäisivät leikkimökin huonekaluilta. Pöydän ympärille ostettiin samalla reissulla Norrnäs-tuolit, joilla on mukava istua, ovat helppoja puhdistaa ja sopivat vielä meidän sohvaankin.

Pöytä ja tuolit, kuin tehtyjä tilaan tai ehkä tila onkin tehty niille.

Keittiön niemekkeessä on ruokailutilan puolella 20 cm syvät tavallista korkeammat alakaapit, joidenka maitolasiovien taakse mahtuu hurja määrä niitä astioita, laseja ja maljakoita, joita ei käytetä ihan joka päivä, mutta usein kuitenkin.

Maitolasiovien takana astiat ovat tallessa ja samalla näkyvissä.

Pöydän päälle ostin vuosi ennen muuttoa harmaat Keraplastin Monopolit. Kaduin ostostani muuttoon saakka, ajattelin valaisemien olevan aivan liian synkät ja likaisen näköiset. Mutta katossa omilla paikoillaan valaisimet ovatkin aivan täydelliset! Ne näkyvät koko tilaan ja muihinkin huoneisiin sekä ulos, joten saavatkin olla aika neutraalit. Valaisimien väri ei ole yhtään likainen, vaan harmaa pinta estää häikimistä hyvin ja luo kodikkuutta. Koko on sopiva ja pitkä pöytä tarvitseekin seurakseen kaksi lamppua, jotka saatiin helposti samalle korkeudelle, vinosta välikatosta riippumatta (tai siis tässä tapauksessa kyllä riippuen). Tykkään erittäin paljon ja voin kyllä suositella.

Nyt tila on jo nähnyt monet juhlat; synttäreitä, nimiäisiä, nimppareita ja saunailtoja, viimeisimpänä sukujoulun. Ruokapöydän ääressä vietetään aikaa, luetaan lehteä ja tehdään paperihommia, kokoonnutaan ja jutellaan, ommellaan ja harjoitellaan lusikan käyttöä. Pöytäliinana meillä on yleensä Annon vahakangasliinoja, kankaisia oli yksi tarpeeksi pitkä ennestään. ja jouluksi ostin toisen. Ruokailutila on niin näkyvällä paikalla, että muutamalla kankaalla uudistuu koko tila ja samalla talo niiden mukana. Tässä on iso osa tupakeittiötä, joka on meidän kodin sydän.