sunnuntai 8. helmikuuta 2015

WIP: Raspberry Pi kosketusnäyttömodaus

WIP (Work In Progress) statuspäivitystä kotiautomaatioraudoistani. Tällä kertaa tunkkauksen alla on Raspberry Pi B model, eli hieman vanhempi malli kuin kaikkein uusimmat. Ajattelin pistää siihen kehitysympäristön yms. systeemit pystyyn ja samalla minulla oli hyllyssä jo aikaisemmin hankkimani 2.8 tuuman PiTFT kosketusnäyttöpaneeli (kasausohjeet: https://learn.adafruit.com/adafruit-pitft-28-inch-resistive-touchscreen-display-raspberry-pi/assembly).

Minulla on myös läpinäkyvä kotelo RPi:lle, mutta siihen ei PiTFT mahdu sisälle. Joten sulatin kolvinpäällä sopivasti lisää aukkoja lattakaapelille ja PiTFT:n vaatimalle näytölle ja mattoveitsellä tasoittelin sulaneet pinnat. Vaikka Raspberry kosketusnäytöllä on jo pelkästään hyödyllinen, niin halusin, että minulla on ainakin yksi raspberry, jolla voi testailla erilaisia komponentteja ja automaatioprojektien protoja. Joten liitin lattakaapelin RPi-UEXT:in ja RPi:n väliin (sai mattoveitsellä vuolla kaapelin kiinnikettä hieman, että mahtui kotelon sisään hyvin).

Tässä kuva lopputuloksesta, jossa on PiTFT koteloituna ja lattakaapelin perässä protolevy jossa voi komponentteja tastailla. Extrakuvassa erinäisiä Raspberry kikkareita (näyttö, liikkeentunnistin yms protolevyjä), joita tulen keväällä testailemaan:

lauantai 7. helmikuuta 2015

WLAN lämpötilamittari

Sain tuossa aikaiseksi pistää kolvin lämpiämään ja rakensin itselleni lämpötilamittarin joka langattomasti siirtää lämpötilan ja kosteusprosentin WLANin yli minun automaatiokoneelleni, joka ottaa datan vastaan, josta se voidaan sitten näyttää webissä tai vaikka puhelimessa.

Osat kokonaisuudessaan maksoivat alle 6 euroa, joten kohtuu edullinen verme siitä lopulta tuli. Eli käytin ESP-8266 (ESP-01) wlan kikkulaa joka maksoi 2.5e, DHT11 lämpötilasensori 0.8e ja virransyöttö "MB102 breadboard power module"(osaa muuntaa 5-12V:n 3.3V:ksi) 0.95e ja 220V->12V virtälähde 1.7e.

Vetäsin kuumaliimalla sensorin ja wlan kikkulan kiinni tuohon virtamoduulin alapintaan kiinni, ja sitten kolvasin asianmukaiset piuhat kiinni pinnien alapuolelle ja 4.7kΩ resistanssi datapinnin ja 3.3V VCC:n väliin (jooh, olisi ne voinut kolvata nätimminkin, mutta toimii(tm), joten riitti minulle). Pinnien yläpuolet ovat edelleen vapaat, joka mahdollistaa piirien uudelleen ohjelmoimisen ja mahdollisten ongelmien debuggauksen tietokoneella. Ja tuossa on bonuksena vielä toi valkoinen painonappi, jolla koko vehkeen voi sammuttaa ja käynnistää tarvittaessa nopeasti.

Kirjoittelin tuohon NodeMCU:lla koodinkin nopsaan, nyt se osaa liittyä automaattisesti kodin wlan verkkoon, ja se raportoi 30 sekunnin välein sensorin arvot automaatiokoneelle MQTT protokollan yli kodin wlan verkossa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka tämä projekti http://nathan.chantrell.net/20141230/wifi-mqtt-display-with-the-esp8266/. Tuommoinen näyttö (ebay 3.8e) on itselläkin tilauksessa, mutta siitä sitten lisää kunhan se saapuu.

Tämän vehkeen on tarkoitus pöristä varastossa, niin voin koodata hälytykset, jos varaston lämpötila laskeee kohti nollaa kovilla pakkasilla. Varsin tyytyväinen olen esp8266:n toimintaan, tulen käyttämään noita erinäisissä rakenteluprojekteissa kevään mittaan...

maanantai 26. tammikuuta 2015

Internet shoppailua... tekniikkahärpäkkeitä

Taas olen pikkuisen hankkinut tekniikkapuolen osasia netistä, joita on tarkoitus käyttää talon automaatioprojekteissa. Mitään en ole viimeaikoina ehtinyt koodaamaan, mutta talvilomalla ja viimeistään kesälomalla on tarkoitus laittaa toimintaan. Mutta tässäpä listaa ihmeteltäväksi blogin tekniikkapuolesta kiinnostuneille.

ESP8266 ESP-01

Sormenpään kokoinen wlan mikropiiri, jossa on kaksi GPIO:ta, ja joka maksaa vain 2.5e/kpl.


Esimerkkejä ESP8266:n (ebaystä) käytöstä:
http://vaasa.hacklab.fi/2015/01/12/esp8266-ds18b20-thingspeak-nodemcu/
https://importhack.wordpress.com/2014/11/22/how-to-use-ep8266-esp-01-as-a-sensor-web-client/

Tuon halvan hinnan ansiosta hankin ensiksi tuommoisen viiden kappaleen satsin, ja jos osottautuu toimivaksi, niin sitten pistän vielä lisää tilaukseen. Noita voi ripotella ympäri taloa esim.langattomien lämpömittarien, liikkeentunnistuksen, sähkökytkimen (kaupalliset wlan sähköpistokkeet maksavat yli 50e kappale, niin itse hackaamalla säästää aika paljon rahaa) yms merkeissä. Esimerkkejä tulen postaamaan tässä kevään kuluessa, kunhan pääsen noilla leikkimään.

DS18B20 Temperature Measurement Sensor New Module


DS18B20 (ebay) 1.3e lämpötilasensori, voi yhdistää tuohon edelliseen wlan palikkaan.

ESP8266 ESP-03

Samanlainen kuin ESP-01, mutta tässä versiossa on on 7 GPIO pinniä tuon ESP-01 mallin kahden pinnin sijasta. Hinta 2.7e/kpl, joten ei paha. ESP-03 (ebay)

Vertailu kaikkien ESP mallien välillä: http://l0l.org.uk/2014/12/esp8266-modules-hardware-guide-gotta-catch-em-all/

MCP23017-E/SP DIP28 16-Bit I/O Expander

Bongasin internettilästä, että miten I2C:n yli lisätä GPIO määrää 16:sta kerrannaisilla. 16:sta GPIO:ta maksaa 1.05e, jolloin yhden GPIO:n hinnaksi tulee 6 senttiä. Mikä deali, joten heti pistin tilaukseen 5 kappaletta. Katsotaan, jos näillä tekisi sitten valoreleitten ohjauksen halvalla. 5x MCP23017 (ebay)

Ohessa esimerkki miten ihmiset ovat tuota piiriä kytkeneet. Kolmella piirillä saa jo 48 GPIO:ta, joka riittäisi nykyiseen kytkentätauluuni.

ThermIQ

Tilasin myös piruuttain ThermIQ kortin, koska Danfossin lämpöpumppujen product manageri ei halunnut kertoa, miten heidän pumpuissaan nelipinninen liitin ulkoisille laitteille toimii. Ja sanoin mielessäni "challenge accepted", ja selvitän pinnien salat tässä tämän vuoden aikana kun automaatiota koodailen valmiiksi (http://www.thermiq.net/).

Danfossin oma ulkoinen online laite on törkeän hintainen (800+e) ja jonka webbisivuilla on vielä vuosimaksukin. Aika kusetusta, jos sarjaliittimen osat itse tehtynä on kymmenen euron pintaan. Mielummin rakennan kaapelin itse tai käytän ThermIQ moduulia, joka maksaa murto-osan Danfossiin omaan verrattuna.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Tavallaan valmiin esittelyä - akvaario

Akvaariosta nyt tuskin voi sanoa, että se koskaan olisi valmis, siksi pieni muutos otsikkoonkin. Mutta nyt allas on valmis harrastukselle, joten haluan tässä kohtaa esitellä senkin.

Olen haaveillut jo vuosia seinän sisään rakennetusta tuhannen litran akvaariosta. Ajatus oli jotenkin utopinen ja leikittelevä "sitten kun joskus mulla on oma unelmien talo, sitten kun joskus olen rikas aikuinen, sitten kun joskus mulla on rikas mies, sitten kun joskus voitan lotossa". Noh, ette varmaan arvaakaan, että ihan kaikki näistä haaveista eivät ole toteutuneet, mutta oma talo oman miehen kanssa aikuisena on jo vallan tarpeeksi lähellä.
Kun aloimme suunnitella taloamme, mietimme ensin vähän leikilläkin, että mitä jos siihen sitten tulisi vielä sellainen akvaariokin. Kuin vahingossa pohjasta tuli akvaarion kannalta järkevä ja allas pysyi suunnitelmissa kokoajan mukana. Lupakuvia vietäessä itseäni alkoi hirvittää, että ei kai me nyt oikeasti sitä akvaariota laiteta, mutta hyvin suunniteltuna tuo ei ollutkaan mitenkään mahdoton ratkaisu. Allas ja sen ympärillä oleva seinä ovat suunniteltu niin, että ne voi joskus myös halutessaan purkaa pois, mutta samalla myös niin, että ne ovat toimiva osa sekä lisä sisustuksessa.

Suunnittelussa lähdettiin siitä, että olohuoneelle ja yhdelle makuuhuoneelle tulisi olla yhteinen väliseinä, johon ei aurinko pääse suoraa paistamaan. Lisäksi takka ei saanut olla seinää vasten ja seinän piti olla ainakin neljä metriä pitkä. Makuuhuoneen puolelta seinän paksuudelle varattiin tilaa 60 cm, joka on aika yleinen vaatekaappienkin syvyys, joten edelleen suht normaalia. Tavallisesta ikkunasta olisi voinut tulla liikaa päivänvaloa (joka lisää levän kasvua), joten huoneeseen tulikin pitkä kapeampi ikkuna, joka jätti vielä hyvin tilaa isolle työpöydällekin ja sinetöi huoneen työhuoneeksi. Koska veden kanssa tullaan lutraamaan, laitettiin työhuoneeseen laattalattia laminaatin sijaan.
Seinän runko työhuoneen puolelta.

Seinää suunnitellessa piti huomioida monta eri asiaa. Jotta akvaariossa voisi olla monenlaisia kaloja, olisi sen hyvä olla 60 cm syvä ja 60 cm korkea. Vesi myös vääristää syvyysvaikutelmaa, joten kapeampi allas olisi voinut näyttää liian "littanalta". Ja koska altaaseen haluttiin noin tuhat litraa vettä, niin pituudeksi tulikin sitten 280 cm, eli nyt oli akvaarion mitat tiedossa.
Olohuoneen puolelle haluttiin akvaarion eteen sohva, joten altaan piti olla tarpeeksi korkealla, ettei se rajoittaisi sisustamista. Metrin korkeus mahdollisti erilaiset sohvat ja samalla silmää miellyttävän korkeuden altaalle. Jo aluksi oli myös selvää, että isovaariltani peritty valtavan kokoinen kirjoituspöytä tulee akvaarion viereen huoneeseen ja seinää vasten. Tämä kohta akvaarioseinästä kannatti siis jo alkuunsa olla suljettu. Kuitenkin akvaario ei veisi koko seinää, joten kirjoituspöydän yläpuolelle voisi tulla kirjahyllyjäkin. Akvaarioseinä tulisi sijoittumaan olohuoneessa telkkaria vastapäätä, joten seinälle pitäisi saada jotenkin järkevästi myös videotykki ja takakaiuttimet. Lisäksi akvaarioon tulee vaihtaa vettä usein, mielellään viikoittain, joten vesipistekin on hyvä olla lähellä.

Tästä piirustuksesta suunnittelu ja tarjousten haku alkoi, lopputulos on yllättävän lähellä.

Tästä sitten lähdettiin suunnittelemaan. Altaan viereen piirrettiin vesipiste ja lavuaari, jotka saatiin siististi piiloon kaappiin, johon jäi hyvin tilaa akvaarion huoltovälineille ja samalla myös lattialämmön jakotukille. Samalla keksittiin suunnitella kiintokalusteita muutenkin altaan ympärille, jotta koko 60 cm syvä seinäke saatiin hyödynnettyä. Kirjoituspöydän kohdalle rakennettiin työhuoneen puolelle kirjahyllyt ja olohuoneeseen kirjahyllyn lisäksi syvä alakaappi. Akvaarion yläpuolelle rakennettiin kippiovikaapit, joihin saa säilytystilan lisäksi läpivedot kaiuttimille ja paikan videotykille, jolle tehtiin siististi peitetty aukko akvaarion yläpuolella olevaan kippiovikaappiin. Yläkaapit ovat tarpeeksi korkealla, että niiden pohjaan saatiin kiinnitettyä kiskot akvaarion valaisimille ja jäi vielä tilaa, jotta akvaariota mahtuu siivoamaan. Kiintokalusteiden suunnittelussa PM Kalusteen Hannu oli todella suureksi avuksi ja ymmärsi, mitä haluamme, vaikka välillä emme tienneet sitä itsekään. 
Kiintokalusteet, allas ja jalusta, kaikki aikalailla juuri asennettuina.

Kalusteet ja seinä saatiin valmiiksi juuri ennen altaan ja jalustan saapumista. Jalusta on 12mm kapeampi syvyyssuunnassa kuin allas, jotta sen eteen mahtui kiinnittämään kipsilevyn ja tasoittamaan tämän osaksi seinää. Olohuoneen puoleinen seinä vielä maalattiin ja se näyttää yhtenäiseltä seinältä, jossa on akvaarion kokoinen aukko. Tai aukko on reunoilta yhden sentin leveämpi kuin akvaario, jottei akvaario koske seinään ja tee siihen erilaisia jännitteitä. Nämä raot saatiin peittoon leveällä harjattua terästä olevalla koristelistalla, jonka kiinnittäminen ei sujunut kuin tanssi, mutta silikonilla siitäkin selvittiin.
Allas täytettiin, välissä käytiin synnärillä ja sitten kiinnitettiin listat.

Allas on Tammisen Jussin rakentama JuTa ja suunnittelimme sitä yhdessä. Jussista oli muuten paljon apua myös monen muun asian mietinnässä ja saimme tosi hyviä vinkkejä valoihin, suodattimiin ja jopa viemäröintiin. Allas on 278 cm pitkä, 57 cm syvä ja 60 cm korkea ulkomitoiltaan. Jalusta on myös Jussin tekemä, 14 jalkanen (säätöjalat)metrin korkea alumiinialusta, joissa on päissä irrotettavat tukisokkelit, jotta suodattimia on helpompi siirrellä (eli raahata). Lasit ovat 12mm paksut ja altaassa on alumiiniprofiili sekä tukilasit pohjalla estämässä vääntymistä. Altaassa on päälilasit haihtumisen estämiseksi ja jotta niitä on helppo nostella, niin otimme kuusi päälilasia paikallisesta Lasi Duo- lasiliikkeestä, josta on myös koristelistat.

Tekniikkapuolta ja allaskaappi paremmin näkyvillä.

Altaassa on siis noin tuhat litraa vettä, joten käytössä on kaksi Eheimin XL 1500-ulkosuodatinta pikaliitäntähanoilla. Nuo kyllä pyörittävät vettä hyvin ja putsaavatkin, mutta ehkä kuitenkin askarrellaan jossain kohtaa toiseen päätyseinään mattosuodatin, jotta pohja pysyisi puhtaampana. Altaan päällä on kaksi 120 cm pitkää valaisinta, joissa molemmissa on neljä valoputkea. Valot tilattiin Briteistä  ja mielestäni ne ovat hyvän näköiset ja teholtaan riittävät. Eheimin lämppärin lisäksi muuta tekniikkaa ei ole vielä hankittu.
Edustuspuoli huhti-, touko-, loka- ja joulukuussa.

Allasprojekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Akvaario saatiin täytettyä loppuun kaksi viikkoa muuton jälkeen, itse asiassa samana päivänä, kun tyttäremme syntyi (mies yöllä täytteli, kotiin tultuaan, tuoreena isänä) ja tytön nimiäispäivänä siirsimme vanhasta akvaariosta kalat ja kasvit, jotta pikkuallas saatiin myytyä. Altaaseen on hankittu hitaasti kasveja ja ostettu toisilta harrastelijoilta upeita kantoja. Nyt 10 kk jälkeen on akvaariokalatilaus tehtynä ja odottelemme, koska kuorma tulee akvaariokauppaan, siitä sitten myöhemmin lisää.

Tekniikkapuoli ja pilkahdus työhuonetta.

Olen joskus työskennellyt ja asunut Brasilian Manauksessa, joka on keskellä Amazonasin viidakkoa. Manauksen kohdalla  Rio Negro ja Rio Solimões yhdistyvät Amazon joeksi, joka on elintärkeä alueelle ja koko maapallolle. Tämän takia akvaarioomme tulee Rio Negron ja Amazonin alueen kalastoa sekä kasvistoa.


Makean veden seura-akvaario ja pala Amazonin mutkaa omassa olkkarinseinässä.

torstai 1. tammikuuta 2015

Valmiin esittelyä - olohuone

Hyvää tätä vuotta! Uusi vuosi, vanhat metkut, talokierroksemme jatkukoon. Olen aiemmin kertonut meidän keittiöstämme ja ruokailutilasta, jotka muodostavat olohuoneen kanssa yli 50 neliöisen tupaolkkarin. Olohuone onkin sitten seuraavaksi esiteltävien listalla.

Tupaolkkarin olkkariosa.

Olohuone sijaitsee keskellä taloa, se on avoin jatke ruokailutilalle ja siitä on kulku yhteen makuuhuoneeseen sekä vierashuoneena toimivaan chilihuoneeseen. Koillis-etelän puolella tilaan tuo valoa ruokailutilan ikkunat ja takapihan puolelle olevasta isosta ikkunasta näkyy mukavasti takaterassi sekä puistoalueena pysyvä metsä. Kahdet pariovet lisäävät ilmavuutta ja valoisuutta, tehden tilasta jotenkin rauhallisemman, vaikka läpikulkutila onkin.

Ruokapöydässä istuessa katse kulkeutuu olohuoneen läpi chilihuoneeseen ja takapihan terassille sekä metsään saakka.


Olohuoneessa on isoja elementtejä, jotka ovat näkyviä, tärkeitä ja tekevät talosta meidän kodin. Takkaa mietittiin ensin keskelle huonetta, jakamaan tilan ruokailuhuoneeksi ja olkkariksi. Tämä olisi kuitenkin pimentänyt tilaa, tehnyt takasta liian hallitsevan ja se olisi ollut liian lähellä akvaariota. Näin ollen takka hieman kapeni ja se siirrettiin seinää vasten, jolloin sen viereen jäi syvennys, jossa voi pitää puunkantotelinettä tai vaikka polttopuitakin. Meillä on kokoajan niin lämmin ja lapsi on takasta kovasti kiinnostunut, joten sitä ei ole montaa kertaa lämmitetty. Mutta takan päällä ja tulipesässä voi pitää lapsiystävällisesti kynttilöitä tunnelmaa tuomassa ja tulevaisuudessa varmasti käytetään muutenkin.

Takka ja telkkari, josta Avara Luonto näyttää ja kuulostaa erittäin tarkalta ja avaralta.

Koska sohvan luontevin paikka on takkaa vastapäätä, niin takan viereen piirrettiin tv-taso ja telkkari. Seinän sisään tehtiin lisävahvikkeet, että joskus voi tulla seinätelkkarikin ja sellainen tuohon sitten hommattiinkin. Televisio on kyllä iso, mutta jää hyvin hieman takan taakse piiloon ja sopii paikalleen.Television ympärille mahtui juuri vanhat kaijuttimet, jotka sisko päivitti tähän taloon sopiviksi DC-fixillä. Genelecit houkuttaisivat siroudellaan myös etukaijuttimiksi, mutta täytyy niiden kanssa vielä odotella ja siihen saakka nykyiset käyvät hyvin. Olohuoneessa on vain kaksi vuotaa Cosy Whiten tapettia, toinen television vieressä ja toinen akvaarion. Tapetin puu toimii mielestäni parhaiten yhtenä vuotana ja seinien väriksi poimittiin vaaleansinertävän harmaa tapetin pohjaväri. Omasta mielestäni toimiva ja mielenkiintoinen lisä tilaan.

Juuri oikean kokoinen sohva ja hykerryttävä matto, johon sopivat jopa ulkona olevat kanervat.


Vastakkaisella seinustalla on sohva, jonka piti olla ainakin 280 cm pitkä. Ikeasta löytyi juuri oikean levyinen Kivikin sohva, joka ei kuitenkaan ole divaaniosan kanssakaan liian syvä, joten jää vielä hyvin lattiatilaa. Myöhemmin ostettiin vielä nojatuolit, jotka olivatkin hankala löytää, kun piti tukea selkää tarpeeksi ja olla sellainen, että siinä jaksaa istua vaikka koko yön vauvan kanssa. Onneksi kodinykkösestä löytyi, ennen kuin yökukkumiset loppuivat. Ihana ja taidokkaasti lyöty räsymatto on ystävältä hoidossa heidän asuessaan muilla mailla. Matto on ystävän äidin tekemä ja tykkään sen rytmistä sekä väreistä. Sopii meille hyvin ja sitoo tupaolkkarin värit yhteen.

Meidän akvaario, jota on ilo katsoa, vaikka siellä ei ole vielä kunnolla kalojakaan.


Sohvan yläpuolella on saman levyinen akvaario, joka on kyllä hauska. Ne vieraat, jotka eivät sen olemassaolosta tiedä, eivät sitä edes huomaa, vaan mieltävät varmaankin tauluksi. Vesi myös vääristää, joten allas ei näytä tuhatlitraiselta ja 60cm syvältä laatikolta, jossa on yli 120 kiloa hiekkaa kaiken muun lisäksi, vaan paljon pienemmältä. Akvaarion olemassa olon tuntuu tajuavan vasta työhuoneessa, missä sen allasmaisuus näkyy paremmin. Yllättävän huomaamaton ja samalla näyttävä elementti, jota jaksaa katsella tunnista ja päivästä toiseen.

Huomaamaton läppä seinässä akvaarion yläpuolella on videotykin luukku. 


Akvaarion viereen jäi tilaa, joka kuitenkin on yhtä syvä, kun akvaariokin, joten seinään kannatti rakentaa kirjahylly ja syvä kaappi, jonne mahtuu paljon tavaraa. Akvaarion yläpuolelle saatiin siististi kiinnitettyä takakaijuttimet ja tehtiin levyllä suojattu reikä videotykkiä varten.


Tila kesä- ja talviasussaan, chilihuoneesta kuvattuna.

Olohuoneen korkea sisäkatto ja sen jatkuvuus ruokailutilaan ja pariovien kautta eteiseen sekä vierashuoneeseen tekevät tilasta isomman tuntuisen ja viihtyisän.
Tykkään. 

maanantai 29. joulukuuta 2014

Valmiin esittelyä - ruokailutila

Useammassakin kuvassa on jo näkynyt meidän ruokailutila, joka on kyllä niin tärkeä osa taloa, että se ansaitsee vielä oman postauksensakin. Marraskuun viimeisellä viikolla oli harvinainen päivä; aurinko paistoi. Ja silloinhan piti sitten näpsiä kuvia varastoonkin saakka, kuin kunnon bloggaaja ikään.
Ja mikä siinä onkaan, että paras kuvausvalo on silloin, kun tavarat ovat hieman sikinsokin, viikkosiivouksesta on kirkkaasti yli viikko (tai muutama), lapsella olisi ihan just päiväuniaika ja lounasaika on aikalailla jo ohikin. Mutta kun sitä valoa on vain sen hetken verran, joten silloin sitä sitten pitää kuvata.


Ruokailutilamme on siis samassa tilassa keittiön ja olohuoneen kanssa. Tässä "tupaolkkarissa" on yhteensä yli 50 neliötä ja korotettu sisäkatto antaa vielä lisää tilan tuntua. Ruokailutilan kaksi isoa ikkunaa ovat etelään ja tuovat valoa koko tilaan. Halusimme ikkunoiden viereen ehjälle seinänpätkälle tilaa vanhalle perintökaapille, joten ikkunat eivät ole aivan keskellä tilaa, vaan hieman lähempänä keittiötä. Nyt seinää vasten on vain matala kirjahylly keittokirjoille, ison perintökaapin yritän kunnostaa tulevana kesänä. Ikkunoiden tarkoituksellinen toispuoleisuus antaa myös hyvin tilaa verholle, joka tuo paljon väriä koko tilaan.

Ruokailutilan kesä-, talvi- ja jouluverhot

Ruokailutilassa on tärkeintä pöytä. Halusimme mahdollisimman ison pöydän, joka täyttää tilan järkevästi. Ikeasta löytyi pikkulapsiperheelle (ei harmita ne hampaanjäljet niin hirveästi, kun ei ole perintöpöydästä kyse) sopivan selkeä Norden-pöytä, joka pidennettynä on kolme metriä pitkä, joten kymmenen tuolia mahtuu pöydän ympärillä hyvin, 14 menee vielä jotenkuten. Onhan tuollainen iso pöytä aika hauska, varsinkin näin kolmen hengen perheessä, mutta meillä käy viikoittain ystäviä ja perhettä ja onhan se mukavaa, kun joulunakin on jokaiselle oma tuolinsa. Suunnittelimme tilan tuon kokoinen pöytä ajatuksena, joten istumatilaa on riittävästi ja pienemmät pöydät näyttäisivät leikkimökin huonekaluilta. Pöydän ympärille ostettiin samalla reissulla Norrnäs-tuolit, joilla on mukava istua, ovat helppoja puhdistaa ja sopivat vielä meidän sohvaankin.

Pöytä ja tuolit, kuin tehtyjä tilaan tai ehkä tila onkin tehty niille.


Keittiön niemekkeessä on ruokailutilan puolella 20 cm syvät tavallista korkeammat alakaapit, joidenka maitolasiovien taakse mahtuu hurja määrä niitä astioita, laseja ja maljakoita, joita ei käytetä ihan joka päivä, mutta usein kuitenkin.

Maitolasiovien takana astiat ovat tallessa ja samalla näkyvissä.


Pöydän päälle ostin vuosi ennen muuttoa harmaat Keraplastin Monopolit. Kaduin ostostani muuttoon saakka, ajattelin valaisemien olevan aivan liian synkät ja likaisen näköiset. Mutta katossa omilla paikoillaan valaisimet ovatkin aivan täydelliset! Ne näkyvät koko tilaan ja muihinkin huoneisiin sekä ulos, joten saavatkin olla aika neutraalit. Valaisimien väri ei ole yhtään likainen, vaan harmaa pinta estää häikimistä hyvin ja luo kodikkuutta. Koko on sopiva ja pitkä pöytä tarvitseekin seurakseen kaksi lamppua, jotka saatiin helposti samalle korkeudelle, vinosta välikatosta riippumatta (tai siis tässä tapauksessa kyllä riippuen). Tykkään erittäin paljon ja voin kyllä suositella.



Nyt tila on jo nähnyt monet juhlat; synttäreitä, nimiäisiä, nimppareita ja saunailtoja, viimeisimpänä sukujoulun. Ruokapöydän ääressä vietetään aikaa, luetaan lehteä ja tehdään paperihommia, kokoonnutaan ja jutellaan, ommellaan ja harjoitellaan lusikan käyttöä. Pöytäliinana meillä on yleensä Annon vahakangasliinoja, kankaisia oli yksi tarpeeksi pitkä ennestään. ja jouluksi ostin toisen. Ruokailutila on niin näkyvällä paikalla, että muutamalla kankaalla uudistuu koko tila ja samalla talo niiden mukana. Tässä on iso osa tupakeittiötä, joka on meidän kodin sydän. 


maanantai 22. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!



Joulut ovat aina jotenkin merkityksellisiä ja ne muistuu menneistä vuosista. Tämä joulu jäänee mieleen meidän tytön ensimmäisenä jouluna ja ensimmäisenä jouluna omassa talossa. Aiemmin olemme viettäneet joka juhlapäivän eri osoitteessa, sukulaisten seurasta ja valmiista joulupöydistä nauttien. Tänä vuonna rakkaat sukulaiset tulevatkin meille, joten kaiken muun uuden lisäksi pääsemme aloittamaan omia jouluperinteitämme, aiempien tapojen lisäksi.

Olen jo monen vuoden ajan tehnyt isälleni piparkakkutalon jouluksi. Oma suosikkini taisi olla tuo 30 cm halkaisijaltaan oleva maapallo, jonka napana on isän talo. 
Tänä vuonna talona oli talomalleja piparikalupakin matkassa, rintamiestalossa remppaa kun riittää. 


Uutena perinteenä neiti pääsi mukaan pipareiden tekoon, tonttulakki päässä, ihania muistoja luoden ja ei yhtään taikinaa lähmien tai rohmuten tai korvien taakse hieroen.


Meille tein tonttujen talon ja piparitaloja paikkakorteiksi.


Piparkakut ja jouluverhot tuovat tunnelmaa, mutta kyllä se vain joulukuusi on se kruunun timantti. Valitettavasti olen itse muutaman jouluvieraan kanssa niin allerginen kuuselle, että meillä täytyy olla tekokuusi. Siinä tunnelma on vähän erilainen, mutta kyllä siitäkin saa kauniin, perinteikkään ja osan joulumuistoista. Nyt jo kuusessa on muutama tärkeä koriste, joista tulee mieleen paljon muistoja ja jotka toivottavasti ripustetaan oksille joka vuosi.
Tänä vuonna kuuseen muutti lumihiutale, vauvan ensimmäiset tossut ja herra Pörri.


Vielä on aikaa siivoilla ja kokkailla, jännittää ja nauttia joulun tulosta. Mutta samalla voi jo istua hiljaisessa kodissa kynttilöiden valossa, pipareita herkutellen ja hetkestä nauttien;
joulu on jo täällä.


Oikein hyvää joulua kaikille.



lauantai 6. joulukuuta 2014

Tekniikkapäivitystä: koodaus etenee

Vähän aikaa on ollut hiljaiseloa tekniikkapostauksissa, se ei tarkoita, etteikö tekniikkaprojekti etenisi. Kokoajan tulee pientä edistystä talotekniikan suhteen, aikataulu valmistumisesta vaan hieman on venynyt. Mutta toivon, että valo-ohjaus yms automaation koodaus valmistuisi kesällä.

Tässä hieman päivitystä tekniikan suhteen. Siis tarkoituksena on, että talon kaikkia valoja voi ohjata puhelimilla, tableteilla, tietokoneilla yms teknisillä wimpaimilla. Samoin valoja voisi ajastaa, tietyt valot reagoisivat liikkeentunnistukseen, etäisyyteen ja ääneen. Samoin tietenkin käyttöliittymässä olisi saunan audion ohjaus, mielellään myös koko talon audion ohjaus (ja audion synkronointi niin, että kaikissa huoneissa soisi sama biisi tismalleen samaan aikaan). Ja lämpötila, kosteusmittari yms data olis myös saatavilla.

Koodauspuolella minulla on jo valmiina serveripuoli, eli puhelimet, tabletit ja tietokoneet voivat jo kommunikoida keskenään. Käyttöliittymä ei ole valmis, lähinnä olen viskonut laatikoita ruudulle, jotka kuvastaa eri valoja ja saunan kiukaan tilaa. Saunan spotify ohjain toimii puhelimesta (ruudulle tulee Spotifyn album artit ja biisin tiedot extra infona) ja rf-kaukosäätimellä.

Tekniikka ostoksiakin olen tehnyt pikkuisen. Raspberry Pi julkaisi A+ mallinsa edulliseen 20$ hintaan, joten pistin semmoisenkin tilaukseen, kun posteineen alle 30euron tietokone on mielestäni aika hyvä deal. Tietenkin riippuu mitä haluaa, Raspberry Pi B+-malli, jossa on myös ethernet ja tuplasti muistia on alle 40e kotiin postitettuna, mutta se on myös pikkuisen isompi.

Itse olen hankkinut jo värisuoran, joten minulta löytyy A, A+, B ja B+, noilla on tarkoitus hoitaa saunan rf kauko-ohjaimet, kosteus- ja liiketunnistimet. Samoin noilla voisi hoitaa valo-ohjauksen, mutta tällähetkellä olen suunnitellut, että valo-ohjauksen hoitaisivat 2x BeagleBone Blackia jotka olen hankkinut, koska niissä on tuplasti enemmän vapaita GPIO pinneja, jotka myöskin kotiin postitettuna maksaa vain 50e kipale, joten ovat halvempi kuin raspberryt per vapaa GPIO pinni.

Mutta tosissaan, nyt minulla on kuusi tuommoista pikkuista vähän luottokorttia isompaa tietokonetta, jolla automaatio olisi tarkoitus hoitaa. Noitten rinnalle on tullut tilattua kaikenlaisia halpoja lisähärpäkkeita, joita voi noihin kytkeä kiinni: raspberry pi hd-kamera moduuli 16e, USB nano wlan-moduuli 4e, USB nano Bluetooth-module 1e, USB RJ45 verkkokortteja 3e, liikkeentunnistajia 1e, kosteusmittareita 1e, hälytyssireenejä 3e/kpl ja rasperry kosketusnäyttömoduuli jne...

Nälkä kun kasvaa syödessä, saunan äänentoisto on toiminut varsin mallikkaasti, muta rupesin tutkimaan, että miten rakentaa äänentoisto niin, että sama musiikki voisi soida kaikissa huoneissa, ja vielä niin että ne olisivat synkassa keskenään. Muutaman hullunkalliin ratkaisun löysinkin netistä, mutta lopulta valinta päätyi Squeezeboxin suuntaan vaikka Logitech onkin tuoteperheen jo haudannut, niin siinä on laaja opensource community takana pitämässä sitä hengissä ja ovat myöskin tehneet playerit ja controllerit kaikille platformeille (esim Raspberry Pi voi olla Squeezebox server ja player). Tässä olen viikon aikana tehnyt nopeaa protoilua Logitech Media Serverin ja rpi:n kanssa, ja toi tuntuu varsin lupaavalta. Serveri osasi indexoida levyvarastoni, integroituu Spotifyhin yms nettiradioihin. Ja tosiaan Raspberryn hinnalla saa audion langattomasti laitteeseen kuin laitteeseen. Ja eipä siinä vielä kaikki, Logitechin Squeezebox rautojakin saa vielä edullisesti käytettynä. Itse juuri tilasin vielä joululahjaksi itselleni Squeezebox Boomin ja Squeezebox Duetin. Amazonissa näyttää noiden hinta uutena olla yhteensä $965 (780e plus verot), joten käytettynä posteineen kotiin tekemäni 140e deali on kohtuu hyvä.

Noilla kattaa jo kolme huonetta, joissa ei ole tietokonetta. Tietokoneellisiin huoneisiin voi asentaa playeri-softan suoraan koneeseen. Tai tarpeen vaatiessa voi hankkia/rakentaa vielä lisää playereita tai tuunata vanhoista puhelimista playeri. Itse asiassa juuri testasin, että mun vanhoista N900, N950 ja N9 puhelimista saa hyvin Squeezelite playerin. Aika täydellinen paketti jopa, hyvä wlan/usbnet ja audio-outputissa ei ole häiriötä (vastaavasti rpi:n joissakin malleissa on pientä säröä outputissa), kestää sähkökatkot sisäisen akun ansiosta jne. Ja bonuksena tietenkin vielä ilmaisia, kun ovat olleet kaapissa pölyttymässä :)

Tässä muutama kuvakaappaus UI protosta Nexus5:lla, tosiaan ei viimeisteltyjä grafiikkoja vaan sen sijaan laatikkoja, lähinnä vaan testaukseen, että data liikkuu tietokoneserverin ja puhelimen välillä oikein. Lista kaikista valoista, saunan Spotify soittimen tilanäkymä (jota voi myös radio kaukosäätimillä ohjata) ja scrollattava pohjapiirros jossa näkyy lamppujen statukset.

Tämmöistä tällä kertaa, lisää on tulossa kunhan projektit etenee... :)