keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Kasvihuone ja DIY laatikot

Kevään rakennusprojektina minulla on ollut kasvihuone. Periaatteena tilataan sieltä mistä halvimmalla saadaan ja käytetään rakennusjätepuuta hyväksi.

Meidän kunnassa alle 6m2 rakennuksiin ei tarvita lupia. Joten internetistä etsimään sopivaa kasvihuonetta. Preeco:lta löytyi sopiva 5.9m2 http://preeco.fi/kasvihuoneet/50283-kasvihuone-59m2-premium.html#/automaattinen_ikkunan_avaaja-1_kpl_49_9/perustukset-perustuksien_kanssa, mutta sillä oli hintaa 490e. Suomalaisten firmojen katteet kun tietää, niin tein pikkuisen google hakuja, ja löysin saman setin Saksasta 390e kotiinkuljetettuna. Preeco merkki vaihtunut Plantiflex:ksi, mutta mainoskuvat ovat 100% samoja kukkia myöten: ebay.de. Joten semmoisen tilasin ja viikossa tuli toimitus pihalle. Paketissa oli yksi väärä osa sattunut mukaan, mutta saksalaiseen tapaan homma hoitui mallikkaasti ja kahden päivän päästä oli varaosa jo postissa odottamassa.

Rakentaminen sujui varsin sutjakkaasti, vaikkakin ohjeistus ei ole lähelläkään Ikea ohjeita. Mutta muutaman illan ahertamalla kasvihuone oli kasassa. Seuraavana yönä olikin kevään ensimmäinen myrsky ja oli kasvihuone tuhannen *kröhöm* päreinä pitkin kyliä. Tästä opimme, että kasvihuone pitää pultata hyvin maahan, ja muoviplekseihin ei riitä mukana tulevat metallikiinnikkeet. Eli vaan kiltisti kasaamaan uudestaan ja Biltemasta pari putkea multibond silikonia, jolla pleksit liimataan paikoilleen, niin myrskytuulet ei niitä vie mukanaan. Samoin metallisokkeli ruuvataan kiinni perustusharkkoihin ja lautoihin. Samoin vielä kiinnitetään koko setti kiinni multalaatikoihin. Nyt pitäisi pysyä kohtuu hyvin paikoillaan, kun on pultattu tuhanteen kiloon kiinni.

'Perustuksiin' käytin 20 leca-harkkoa http://www.kodinterra.fi/fi/terra/leca-lex-harkko-h-75-1-kpl, joten siihen meni 30 e. Sen päälle rakennusjätteestä vähän jykevämpää puuta kerros, joka ruuveilla kiinni harkkoihin ja johon sitten sokkelin pulttasin kiinni. Noilla isommilla parruilla rakensin myös kasvatuslaatikot kasvihuoneen molemmille puolille ja myös kasvihuoneen sisään. Ja Bauhaussista kävin hakemassa citylaattaa, taisi olla 1,4 e kipale, joilla sitten tein kasvihuoneen keskuskäytävän ja polun 'nurmikolta' kasvihuoneeseen. Kuvassa näkyy myös, että yritämme siemenestä kasvattaa nurmikon, joka on kohtuu hyvin tässä itänyt kun on sateita riittänyt.

Totaalikustannukset alle 500e (tai alle 600e jos lasketaan parin kuution multien hinta mukaan). En sitten tiedä onko tuo 'halpa', mutta itse olen ihan tyytyväinen ja kukkapenkkiä on enemmän kuin tällähetkellä pystyn kasvattamaan. Kymmenkunta chilipuskaa mulla on talvehtinut sisätilassa ja ne on tässä pikkuhiljaa siirtymässä kasvihuoneen puolelle. Ja kasvatuslaatikkoon saimme lahjoituksena raparperiä, saksankirveliä, basilikaa, oreganoa, minttua ja jotain salaattia. Vielä pitäisi keksiä joitan muita hyötykasveja joita tuonne voisi pistää.

PS. On minulla valoautomaatioprojektikin edennyt tässä pikkuhiljaa, joten siitä on luvassa megapostaus jossain vaiheessa videoitten kera :)

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Saunan audion etäohjaus, osa2

Saunan audion etäohjauksesta olinkin jo aikaisemmin tehnyt blogipostauksen. Muistia voi virkistää täältä: http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2014/05/saunan-audion-etaohjaus.html

Vaikkakin ratkaisu on toiminut hyvin, niin tuon vastaanottimen protolevy oli aika ruman näköinen häkkyrä. Joten päätin kolvata hieman kompaktimman ja paremman näköisen ratkaisun, jonka pitäisi toimia pitkälle tulevaisuuteen. Ebaysta olin keväällä huutanut itselleni neljäkanavaisina 5V<->3.3V bidirectional level shiftereitä, jotka maksoi alle euron kipale (ebay URL).

Kuumaliimasin signaalitasonmuuttajan nätisti kiinni vastaanottimen pohjaan. Kolvasin vastaanottimesta lyhyet kaapelit 5V nastoihin ja 3.3V nastoihin kolvasin kiinni dupont-kaapelit jotka menee Raspberryyn. 3.3V input kaapeliin pistin kutistussukan sisään vielä 470Ω vastuksenkin, niin ei ole vaaraa GPIO:n hajoamiselle vaikka kytkisi väärin. Kohtuullisen nätti lupputulos varsinkin jos vertaa sitä aikaisemman postauksen protolevyyn. Hyvin toimii kake tällä uudella versiolla vähän kauempaakin, testasin 15 metrin päästä kolmen seinän läpi.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Danfoss-lämpöpumpun salaisuudet

Olinkin jo edellisissä postauksissa maininnut, että haluaisin automaatioprojektissani myös ohjata maalämpöpumppuani. Mutta Danfossin edustaja ei halunnut kertoa, miten heidän nelipinninen liitin ulkoisille laitteille toimii. Niinpä totesin:

Jos ei muu auta, niin TermIQ:lla tuota tulen ohjaamaan, mutta olisihan sen lisäksi kiva tietää, mitä pinnit oikeasti tekee. Joten otin yleismittarin ja ekana katsoin TermIQ:n puolelta statistiikkaa. Neljäs pinni (alin) on GND, ja kolmessa muussa pinnissa oli 2.45V kun USB-piuha on kytkettynä sisään (ilman että on Danfossissa kiinni).

Ekana luulin, että liittimessä kulkisi serial TTL liikennettä 9600 8N1, kun Talologger projektin sorsissa vähän niin annettiin ymmärtää. Joten ekana kun ThermiQ:n pistin laitteeseen kiinni, niin minulla oli signaalianalysaattorit pistetty sarjaliikenne muotoon. Ja ekana luulin että pinnit olisi tx,rx,vcc,gnd järjestyksessä, joten olin analysaattoriin pistänyt tallennuksen alkuun pulssin triggeriksi ekaan pinnin. Se olikin väärä arvaus ja sitä triggeriä ei laukaistu missään vaiheessa. Joten siirsin triggerin sitten toiseen ja kolmanteen pinniin. Johan alkoi lyyti kirjoittamaan, mutta eipä analysaattori tunnistanut sitä sarjaliikenteeksi. Joten päättelin (olammin kommentin perusteella, kiitos siitä) sitten, että talologgerin sorsien ThermiaSerial koodi käyttää "Husdata"-kaapelin StatLink.exen formaattia ja kyseistä kaapelia ei enään voi ostaa mistään uutena.

Joten tämänhetkinen arvaukseni on 5V logiikalla toimiva I2C seriaali (8-bittinen signalointi). Vaihtoehtoisesti liikenne olisi voinut olla COMLI-protokolla (eräs ruotsalainen sivusto näin väittää) joka myös on I2C:n päällä. Ja voihan se ollakin COMLI:n joku variaatio, jossa komennot on yleensä 12-bittisiä, voi olla että analysaattori pilkkoo ne vain 8-bittiseen formaattiin (COMLI:stä esimerkki c-toteutusta löytyy esim.: http://fossies.org/linux/nut/drivers/al175.c ja Java referenssi toteutus: http://www.avineas.org/index.php?page=abb-comli). Itse kyllä I2C seriaalina tuota tällähetkellä kohtelen koodissani (ja sillä myös tuntuu toimivan).

Eli nykyinen arvaukseni (tai siis tieto mittausten jälkeen kytkettynä Danfossiin) pinnien järjestyksestä on:



VCC 5V
SCL
SDA
GND

Ja totta tosiaan, tuolla oletuksella kun conffaa analysaattorin kiinni pinneihin, niin logeihin jää oikean näköistä dataa, joka matchaa ThermIQ terminaalin AT-komentojen tuottamaan dataa. Eli kuka vain voisi ottaa sopivan edullisen 5V Arduinon tai Raspberryn (kunhan käyttää 3.3V<->5V bidirectional level convertteria.) ja rakentaa I2C:n päälle oman kaapelin ihan murto-osalla kaupallisten vaihtoehtojen hinnasta. Itse asiassa normaalit Raspberryt ei tue I2C slave modea, joten Raspberry käyttö menee vaikeaksi. Uusimmissa B+ malleissa GPIO19 (CLK) on jo saatavilla, mutta edelleen se taitaa vaatia omaa I2C koodia, kun normaali I2C kirjasto tukee vain master modea. Tässä pistän mietintämyssyn päähän, että jos minulla olisi tarpeeksi vapaa-aikaa, niin voisin rakentaa ja myydä omia custom kaapeleita tuohon. Katsotaan mitä saan tämän kanssa aikaiseksi (jos haluat ostaa minulta custom Thermia/Danfoss-kaapelin, niin blogin sähköpostiosoitteeseen vain yhteydenottoja. Lupaan olla yli puolet halvempi kuin ThermIQ. Tällähetkellä työn alla on kaapeli joka emuloi suoraan ThermIQ sarjaportin AT-komentoja (jolloin voi olemassa olevia softia käyttää suoraan). Osien tilaus Kiinasta saattaa kestää muutaman viikon, jos minulla ei juuri sillähetkellä ole osia hyllyssä.).

Mutta tässä nykyinen tilanneraportti, ThermIQ toimii hienosti Danfossin lämpöpumpun kanssa, tuossa ylenpänä on piuhan pinnijärjestys kirjattuna. Ja tässä screenshotti analysaattorin maagisesta toiminnasta:

Tuon kun zoomaa auki, niin näkee, että Danfoss masterin ja I2C slaven välisessä liikenteessä kulkee neljä tavua 0x5C, 0x06, 0x18, 0x0 ([7-bittinen osoite + read|write bitti], rekisterin osoite, rekisterin arvo vähiten merkitsevät bitit, rekisterin arvo eniten merkitsevät bitit(yleensä 0x0 koska arvot on < 256)) eli tuossa tapauksessa Danfossin rekisterin nro 6 arvo on 0x18. Ja esim. Talologgerista tai googlaamalla löytää mitä eri rekisterin arvot tarkoittaa. Samantyylisiä arvauksia dataformaatissa on myös maalämpöfoorumissa, vaikkakin olettavat datan olevan 9600 serial muodossa (tai sitten ovat mitanneet ThermiQ/Husdata:n usb puolen sarjaliikennettä, joka on 9600 8n1 seriaali), vaikka oikeasti se on I2C kortin ja pumpun välillä. Tässä tapauksessa "['return line temp', 6, TYPE_INT16]," -> paluuveden lämpötila on 24C.

Avataan I2C protokollan ensimmäistä tavua vielä hieman lisää, tässä vaiheessa on hyvä olla calculaattori joka osaa näyttää hex-numerot myös binaarina.

0x5C = 0b01011100 -> I2C 7-bit osoite desimaalina on 46 (0b00101110 -> 0x2e)
0x5D = 0b01011101 -> I2C 7-bit osoite desimaalina on 46 (0b00101110 -> 0x2e)

Eli viimeinen bitti punaisella merkittynä on 1=read 0=write, ja 7 ensimmäistä bittiä on itse I2C osoite. Tuon perusteella pitäisi jo pystyä koodaamaan oma kaapeli :-)

Mutta ihan vaan akateemisessa mielessä avataanpas tätä viestiliikennettä hieman enemmänkin, ettei tule semmoista mielikuvaa, että pitäisin osan salassa omaa kaapelitoteutusta varten. Eli kun rekisterin luku on edellä käsitelty (ATR), niin pitäähän sitä varmaan rekisteriin kirjoituskin käsitellä, että voi etänä ohjata haluttuja arvoja.

Analysaattori kiinni ja katsotaan mitä write (ATW370001) pitää sisällään (Tällä kertaa ajoin analysaattoria Macissä):

0x5D = 0b01011101 Setup Read to [] (0x5D] + ACK
0xB7 = 0b10110111 Red == Write/Set Value, Blue (0x00110111 == 0x37 == 55 == ['curve +5', 55, TYPE_INT16])
0x01 = 0b00000001 Vähiten merkitsevä tavu (low byte)
0x00 = 0b00000000 Eniten merkitsevä tavu (high byte)

Joten rekisteriin kirjoitus on aika suoraviivaista; 0x5D, kohde rekisteri|0x80 ja seuraavat on vähiten merkiksevä tavu ja sitten eniten merkitsevä tavu.

Ainiin ja menee tuolla linjalla myös jotain keepalive/ping tyylisiä viestejä, 11111111(0xFF) && 11111110(0xFE), villi arvaus että noi on jotain propriatary broadcast tyylisiä pollaus viestejä read/write lipuilla (koodasin kaapelin vastaamaan pong(FF) noihin ping(FE) viesteihin, jos jonossa ei ole komentoja).

Nyt kun on read ja write komentojen salat kaivettu esille, niin seuraavaksi katsotaan ja varmistetaan, että liikenne tosiaan on I2C:tä, eli pistetään linjan perään Raspberry Pi tai Arduino ja tehdään I2C scanni ja katsotaan montako laitetta vastaa linjan perästä.... ja eikun tuumasta toimeen. Rakensin 3.3V <-> 5V bidirectional level converter piuhan ja kytkin sen Raspberryyn kiinni: i2cdetect ei löydä mitään, joten taisi sittenkin tulla väärä arvaus protokollan suhteen tai vaatii jonkun salaisen kättelyn linjan herättämiseksi. Nostan hetkeksi kädet pystyyn, kunnes ehdin taas jatkamaan debuggausta eli to be continued. Toistaiseksi ohjailen tuota ThermiQ:n läpi, kunnes keksin miten tuo ThermiQ laittaa tuon väylän I2C tilaan.

Päivän verran olin lannistuneena tuosta ekan yrityksen epäonnistumisesta, mutta sitten pistin mietintämyssyn päähän ja päätin aloittaa debuggauksen uudestaan eri näkökulmasta. Rakensin ethernet-kaapelista splitterin, jonka pistin pumpun ja näytön väliin, yleismittarilla kun mittaa signaalintasot niin 12V näyttää olevan ainakin kahdessa johtimessa, ja minun halpa signaalianalysaattori on max 5V jännitteille, joten jätin ethernet portin tutkimisen toistaiseksi jäähylle. Otin uudeksi lähestymistavaksi mitata ensimmäiset 10 sekunttia laitteen käynnistymisestä, joten pistin TermiQ:n kiinni analysaattorin ja käynnistin laitteen, kiva logi tuli. Sitten päätin vielä ottaa toisen boottilogin ilman TerhmiQ:ta, sillä oletuksella että linjan pitäisi olla hiljainen. Mutta eipä ollutkaan, joten bingo välähti mielessäni.

ThermIQ laite ei olekaan masteri vaan se toimii slavena, joten ei olekaan ihme, ettei i2cdetect suoraan portissa löytänyt mitään, kun linjassa ei olekaan muuta kuin pumppu, joka on masteri. Logia kun katsoo, niin se on itse asiassa pumppu, joka lähettää pingia väylälle ja etsii, että onko siellä laitteita. Se etsii 0x2e:tä (jota ThermiQ oikeasti emuloi, joten minun omakin koodin pitää olla 0x2e osoitteessa oleva slave. Samoin se vielä kyselee, että onko 0x2e olemassa, ekana 1.5s bootin kohdalla lähettämällä 0xFD ja 0xFE 7.3s:stä lähtien, johon ThermiQ sitten vastaa 0xFF. Pumppu myös etsii myös 0x32- ja 0x37-laitteita 0x00-viestillä, en sitten ruvennut tutkimaan, että mitä laitteita se etsii: mahdollisesti extra näyttöjä, verkkokortteja, modeemeja tms. Lähinnä akateemisessa mielessä kerron, että pumppu scannaa kolmea eri laitetta väylältä. Meitä lähinnä kiinnostaa matkia ThermiQ:n toimintaa, joten keskityn 0x2e:hen. Joku toinen voi halutessaan koittaa ihmetellä, mitä nuo muut osoitteet ovat.

Tästä sitten syntyi uusi teoria, että I2C:n päällä pumppu on masteri, joka pollaa rekisteriä 0xFE 110millisekunnin välein ja slave vastaa 0xFF, jos jonossa ei ole mitään komentoja. Eli pumppu kysyy, "hei, halutko tietoa mistään?"(0xFE) ja slave vastaa "Moro, en tarvi mitään?"(0xFF), tai sitten se voi vaikka vastata, että "Joo, annappa vaikka rekisterin 50 arvo"(0x32). Näin pollaamalla saa noin 9 rekisterin arvoa sekunnissa. Eli teorian todistaminen todeksi vaatii vain I2C slave devicen koodaamisen noilla oletuksilla. Joten se oli seuraavaksi vuorossa.

Eli otin sopivan 5V logiikalla toimivan mikrokontrollerin ja koodasin sarjapinneihin AT-modeemikomento emulaation ja I2C pinneihin sitten rekisterien luku- ja kirjoituslogiikan, ja tein syntaksin matchaamaan ThermIQ kortin komentoja, jolloin nykyisiä softia pystyy käyttämään halutessaan suoraan. RTC osuuden tein euron patterivarmistetun I2C RTC kellon avulla (Vaihtoehtoisesti voisin suoraan koodata softaemuloinnin Raspberry Pi:llä, jolloin ei tarvittaisi mitään ulkoisia kontrolleja, I2C kaapelin pituudella on vain rajoituksia, eli siinä tapauksessa pitäisi Raspberry jättää Danfossin pumpun sisäpuolelle, ja vaan pistää eetteripiuha ulospäin). Mutta siis koska Raspberry toteutuksen tekeminen on vaivalloista (koska ei ole vielä mitään valmista helppokäyttöistä i2c slave kirjastoa julkaistu), niin keskityin tekemään helpomman serial<->I2C AT modeemi-emuloinnin. Wire I2C kirjasto ei suorilta kyennyt juttelemaan pumpun kanssa, koska pumppu lähettää hieman epästandardin start-bit sequenssin. Mutta muutaman illan koodaus- ja debuggaus-session jälkeen, löytyi oikea paikka Wiren puukotukseen ja nyt näyttää tältä:

Hyvältä näyttää, mokkulani vastaa AT-komentoihin samalla tavalla kuin ThermIQ:n kanssa. Minun moduulissani nostin sarjaliikenteen nopeuden 9600:sta 115200:aan, joten vastailee kyselyihin teoriassa hieman nopeammin kuin ThermIQ. Samoin kun mikrokontrolleri nyt tarjoaa serial pinnit ulospäin, niin siihen voi liittää minkä vaan usb<->serial palikan, ja voi valita käyttöjärjestelmän perusteella sopivimman yhdistelmän (Windows, Linux ja OSX).

Ja nälkähän kasvaa syödessä, joten ajattelin, että mitähän jos pistäisin vielä muutamaan ylimääräiseen pinniin toisen sarjaportin pyörimään, että siihen pääsee käsiksi vaikka kahdella usb<->ttl tikulla, niin silloin tietokoneella olisi esim /dev/ttyUSB0 ja /dev/ttyUSB1, jolloin voi toiseen deviceen pistää kiinni esim ThermIQ:n oman softan ja toisen kiinni vaikka Talologgeri-softaan. Joten ei kun koodausmyssy päähän, ja nyt minulla on myös softaversiot kahden ja kolmen sarjaliikenneportin versiosta (että voin yhtä aikaa pitää ThermIQ:ta ja Talologgeria päällä, ja pystyn vielä kolmannella muuttelemaan arvoja ennakoivasti omasta softasta esim. viiden päivän sääennusteen mukaan, niin voi kokeilla muka säästää sähköä sääennusteilla.

Seuraavaksi kun kaikki omasta mielestäni toimii, on vuoro testata, että toimiiko se nykyisten softien kanssa yhteen. Joten sitten vaan asentelemaan ja testaamaan toimintaa... Olin kakkos-seriaalin pistänyt 9600 nopeuteen ihan vaan yhteensopivuuden vuoksi, ettei tarvi configeja muuttamaan. Asensin ThermIQ-softan Raspberry Pi:hin (asennus käyttää vielä yhtä dokumentoimatonta AT komentoa, mutta sen nopeasti koodasin) ja tämmöiseltä web-liittymä näyttää:

Näyttää toimivan ihan kivasti, vielä pitää testata kuinka kauan toi mokkula toimii ilman, että sitä tarvitsee rebootata. Eli vielä en tiedä, pysyykö toi pystyssä kuukausia ilman ongelmia. Mutta toistaiseksi olen tyytyväinen tämän haasteen lopputulokseen. ;-) Muoviläystäkkeen sain kaksipuoleisella teipillä hyvin kiinni lähelle EXT-liitintä.

PS. Tässä olen kuukauden päivät ajanut ThermIQ softaa raspberryssa tolla mun omalla arduino pohjaisella kaapelilla, ja muutaman oman koodausbugin korjaamisen jälkeen tuntuu toimivan kuin junan vessa. Hyllyssä löytyy osat viiteen kaapeliin, joten nyt on tarvittaessa kaapeleita saatavilla.
PS2. Tässä on kuva uusimmasta kaapeliversiosta, on mukavasti pienemmän kokoinen kuin ensimmäinen versio.

Nytten tuota kaapelia on testattu Raspberryn perässä TaloLoggerilla, ThermIQ ja ThermIQv2 softilla, ja hyvin tuntuu toimivan. Myyntisivu: http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/p/myydaan-tavaraa.html
Disclaimer: I2C liikennettä ei ole salattu mitenkään, joten tämä blogipostaus ei pura mitään teknistä suojausta (laitteen valmistajan haluttomuus kertoa liittimen toiminnasta ajaa heidän omia intressejään). I2C specifikaatio on vapaasti luettavissa netissä UM10204.pdf. Samoin en ota mitään vastuuta, jos onnistut hajoittamaan oman pumppusi tämän blogipostauksen johdosta.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Vuosi omassa kodissa

Tänään tulee tasan vuosi siitä, kun meistä tuli akaalaisia omakotitaloasujia, kyllä vain on ollut mukavaa!
Edelleen ihailen liki joka päivä saunan pesuhuoneen kattoa, pyyhin onnellisena keittiön tasoja, tykkään kun jokaiselle tavaralle on oma paikkansa ja kotimme pohja on täydellisen toimiva meille. Vuodesta on jäänyt monta muistoa. Muutto oli yhtä hulinaa. Itse muutossa meni kaksi päivää ja vaikka rutistus oli valtava, niin siitä selvittiin aivan käsittämättömän avuliaan, tehokkaan ja kaikkea tekevän talkooväen avulla. Ensimmäisestä yöstä en muista mitään, mutta toisena iltana haettiin paikallisesta pitseriasta apuna olleille sukulaisille pitsaa ja sillä välin nämä olivat siivonneet kaiken valmiiksi ja veljeni oli vielä pyyhkinyt pölyt toisen kerran makkarista, että ei olisi niin tukkoisaa nukkua. Veljentyttö oli pedannut vauvan sängyn valmiiksi tulevaa serkkuaan odottamaan. Olipa vain ikimuistoisen hyvää pitsaa.

Vauva syntyi kaksi viikkoa muuton jälkeen ja oli mukava tulla hänen kanssaan valmiiseen kotiin. Nimiäisiä valmisteltiin huolella, ystävä tuli arki-iltana kylään ompelukoneen kanssa ja hurautti kaikki kodin verhot valmiiksi, kolme päivää ennen nimiäisiä. Nimiäisten aattona pääsimme nauttimaan melkein maalla asumisen riemuista ja viiden tunnin sähkökatkosta, juuri silloin, kun oli kriittisimmät hetket tehdä valmisteluja. Onneksi sähköt tulivat ennen puoltayötä takaisin, hyvin ehti vielä.

Heinäkuussa maalattiin talo ulkoa ja oli muuten harvinaisen paahteinen, kuuma ja aurinkoinen heinäkuu. Maalausta piti tehdä aamu- ja yövuorossa, jossain kohtaa ei kehdattu pyytää ystäviä tai sukulaisia enää edes kylään liiallisen talkoilun pelossa, mutta he tulivat pyytämättäkin.

Syksyllä keksittiin vielä laajentaa terasseja ja tilata nurmikkomultaa. Nurmikko kylvettiin kaksi päivää ennen ensilunta, hienosti ehti. Myös kaikki vuoden juhlapyhät vietettiin kotona. Pääsiäisenä paljuiltiin, juhannuksena oli melkein yhtä kylmä keli, onneksi palju lämmitti. Jouluna emme menneetkään mummoloiden juhlapöytiin vaan sukulaiset tulivat meille. En ole varma, kumpi oli jännittävämpää; olla ensimmäinen joulu omassa kodissa vai paistaa kinkku ensimmäistä kertaa itse. Lapsista joulussa oli parasta lehtikori, onnistuneet juhlat.

Vuodessa on tapahtunut paljon ja tästä vuodesta jää tärkeimpänä mieleen vauvavuosi sekä perhe ja ystävät. Meillä on käynyt todella paljon vieraita, seurana ja apuna, viettämässä arkea ja juhlaa. Elokuussa taisi olla kaksi viikkoa, ettei käynyt ketään ja jösses kun oli tylsää.  Tämän vuoden aikana monesta ystävästä on tullut kuin osa perhettä, jotkut ovat pysyneet osana perhettä ja jotkut ovat löytyneet ystävinä takaisin, vaikka jokaikinen navigaattori neuvookin meille väärin. Ja oma perhe on säilynyt parhaimpina ystävinä, olo on onnekas.



Meillä on ollut liki täydellinen vuosi, kiitos teille siitä.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Termostaattigate

Kävi tässä niin, että pannuhuoneessa vedenpaineet aina katosivat pikkuhiljaa ja huoneissa termostaattien säätäminen ei tuntunut vaikuttavan mitenkään huoneen lämpöön, eli osa huoneista oli aikas kylmiä. Niin tässa 11 kuukautta talossa jo asuneena, päätimme sitten vihdoinkin kutsua LVI miehet, jotka talon rakensivat tutkimaan ongelmaa.

Saimme LVI miehen kanssa sovittua sopivasti ilta-ajan puoli kuudeksi (joten plussia joustavasta työajasta), ja hetken putkikuvia hän katseli ja merkkaili tussilla, että mikäkin putki on mihinkäkin huoneeseen ja teki vähän säätöjä putkiin. Ja sitten hän sanoi, että niin juu, eihän noita termostaatteja ole kytketty näihin putkiin, ja näyttää jotkut liitososat puuttuvan. Me oltiin vähän siinä äimän käkenä, että eipä ihme ettei tarmostaattien vääntely vaikuta huoneiden lämpötiloihin. Hyvä, että tuli tässä vaiheessa selville (vaikka olisihan se ollut kiva, että LVI työt olisi tehty jo rakennusvaiheessa oikein, kun ei meillä ole mitään tietoa miten ne olisi pitänyt olla kytkettynä). Oltiin vaan ihmetelty niitä mollukoita irrallaan siellä lavuaarin alapuolella, ja oletettu että ne kuuluukin olla irrallaan.

Samalla sitten käytiin ihmettelemässä paineiden katoamisia, ja hetken päästä LVI mies löysi tihkuavan putken perimmäisestä nurkasta radon putken takana. Voi olla vähän kerpeleen hankalassa paikassa korjattava. Mutta eipä siinä mitään, sovittiin sitten, että hän tulee oikeiden osien kanssa seuraavana viikolla korjaamaan.

Ja seuraavalla viikolla LVIS-talojen tyypit tulivat ja asentivat termostaatit paikoilleen ja samalla kiristivät teknisessä tilassa lämpöpumpun putket. Nyt näyttää paineet pysyvän kattilassa, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

WIP: Raspberry Pi kosketusnäyttömodaus

WIP (Work In Progress) statuspäivitystä kotiautomaatioraudoistani. Tällä kertaa tunkkauksen alla on Raspberry Pi B model, eli hieman vanhempi malli kuin kaikkein uusimmat. Ajattelin pistää siihen kehitysympäristön yms. systeemit pystyyn ja samalla minulla oli hyllyssä jo aikaisemmin hankkimani 2.8 tuuman PiTFT kosketusnäyttöpaneeli (kasausohjeet: https://learn.adafruit.com/adafruit-pitft-28-inch-resistive-touchscreen-display-raspberry-pi/assembly).

Minulla on myös läpinäkyvä kotelo RPi:lle, mutta siihen ei PiTFT mahdu sisälle. Joten sulatin kolvinpäällä sopivasti lisää aukkoja lattakaapelille ja PiTFT:n vaatimalle näytölle ja mattoveitsellä tasoittelin sulaneet pinnat. Vaikka Raspberry kosketusnäytöllä on jo pelkästään hyödyllinen, niin halusin, että minulla on ainakin yksi raspberry, jolla voi testailla erilaisia komponentteja ja automaatioprojektien protoja. Joten liitin lattakaapelin RPi-UEXT:in ja RPi:n väliin (sai mattoveitsellä vuolla kaapelin kiinnikettä hieman, että mahtui kotelon sisään hyvin).

Tässä kuva lopputuloksesta, jossa on PiTFT koteloituna ja lattakaapelin perässä protolevy jossa voi komponentteja tastailla. Extrakuvassa erinäisiä Raspberry kikkareita (näyttö, liikkeentunnistin yms protolevyjä), joita tulen keväällä testailemaan:

lauantai 7. helmikuuta 2015

WLAN lämpötilamittari

Sain tuossa aikaiseksi pistää kolvin lämpiämään ja rakensin itselleni lämpötilamittarin joka langattomasti siirtää lämpötilan ja kosteusprosentin WLANin yli minun automaatiokoneelleni, joka ottaa datan vastaan, josta se voidaan sitten näyttää webissä tai vaikka puhelimessa.

Osat kokonaisuudessaan maksoivat alle 6 euroa, joten kohtuu edullinen verme siitä lopulta tuli. Eli käytin ESP-8266 (ESP-01) wlan kikkulaa joka maksoi 2.5e, DHT11 lämpötilasensori 0.8e ja virransyöttö "MB102 breadboard power module"(osaa muuntaa 5-12V:n 3.3V:ksi) 0.95e ja 220V->12V virtälähde 1.7e.

Vetäsin kuumaliimalla sensorin ja wlan kikkulan kiinni tuohon virtamoduulin alapintaan kiinni, ja sitten kolvasin asianmukaiset piuhat kiinni pinnien alapuolelle ja 4.7kΩ resistanssi datapinnin ja 3.3V VCC:n väliin (jooh, olisi ne voinut kolvata nätimminkin, mutta toimii(tm), joten riitti minulle). Pinnien yläpuolet ovat edelleen vapaat, joka mahdollistaa piirien uudelleen ohjelmoimisen ja mahdollisten ongelmien debuggauksen tietokoneella. Ja tuossa on bonuksena vielä toi valkoinen painonappi, jolla koko vehkeen voi sammuttaa ja käynnistää tarvittaessa nopeasti.

Kirjoittelin tuohon NodeMCU:lla koodinkin nopsaan, nyt se osaa liittyä automaattisesti kodin wlan verkkoon, ja se raportoi 30 sekunnin välein sensorin arvot automaatiokoneelle MQTT protokollan yli kodin wlan verkossa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka tämä projekti http://nathan.chantrell.net/20141230/wifi-mqtt-display-with-the-esp8266/. Tuommoinen näyttö (ebay 3.8e) on itselläkin tilauksessa, mutta siitä sitten lisää kunhan se saapuu.

Tämän vehkeen on tarkoitus pöristä varastossa, niin voin koodata hälytykset, jos varaston lämpötila laskeee kohti nollaa kovilla pakkasilla. Varsin tyytyväinen olen esp8266:n toimintaan, tulen käyttämään noita erinäisissä rakenteluprojekteissa kevään mittaan...

maanantai 26. tammikuuta 2015

Internet shoppailua... tekniikkahärpäkkeitä

Taas olen pikkuisen hankkinut tekniikkapuolen osasia netistä, joita on tarkoitus käyttää talon automaatioprojekteissa. Mitään en ole viimeaikoina ehtinyt koodaamaan, mutta talvilomalla ja viimeistään kesälomalla on tarkoitus laittaa toimintaan. Mutta tässäpä listaa ihmeteltäväksi blogin tekniikkapuolesta kiinnostuneille.

ESP8266 ESP-01

Sormenpään kokoinen wlan mikropiiri, jossa on kaksi GPIO:ta, ja joka maksaa vain 2.5e/kpl.


Esimerkkejä ESP8266:n (ebaystä) käytöstä:
http://vaasa.hacklab.fi/2015/01/12/esp8266-ds18b20-thingspeak-nodemcu/
https://importhack.wordpress.com/2014/11/22/how-to-use-ep8266-esp-01-as-a-sensor-web-client/

Tuon halvan hinnan ansiosta hankin ensiksi tuommoisen viiden kappaleen satsin, ja jos osottautuu toimivaksi, niin sitten pistän vielä lisää tilaukseen. Noita voi ripotella ympäri taloa esim.langattomien lämpömittarien, liikkeentunnistuksen, sähkökytkimen (kaupalliset wlan sähköpistokkeet maksavat yli 50e kappale, niin itse hackaamalla säästää aika paljon rahaa) yms merkeissä. Esimerkkejä tulen postaamaan tässä kevään kuluessa, kunhan pääsen noilla leikkimään.

DS18B20 Temperature Measurement Sensor New Module


DS18B20 (ebay) 1.3e lämpötilasensori, voi yhdistää tuohon edelliseen wlan palikkaan.

ESP8266 ESP-03

Samanlainen kuin ESP-01, mutta tässä versiossa on on 7 GPIO pinniä tuon ESP-01 mallin kahden pinnin sijasta. Hinta 2.7e/kpl, joten ei paha. ESP-03 (ebay)

Vertailu kaikkien ESP mallien välillä: http://l0l.org.uk/2014/12/esp8266-modules-hardware-guide-gotta-catch-em-all/

MCP23017-E/SP DIP28 16-Bit I/O Expander

Bongasin internettilästä, että miten I2C:n yli lisätä GPIO määrää 16:sta kerrannaisilla. 16:sta GPIO:ta maksaa 1.05e, jolloin yhden GPIO:n hinnaksi tulee 6 senttiä. Mikä deali, joten heti pistin tilaukseen 5 kappaletta. Katsotaan, jos näillä tekisi sitten valoreleitten ohjauksen halvalla. 5x MCP23017 (ebay)

Ohessa esimerkki miten ihmiset ovat tuota piiriä kytkeneet. Kolmella piirillä saa jo 48 GPIO:ta, joka riittäisi nykyiseen kytkentätauluuni.

ThermIQ

Tilasin myös piruuttain ThermIQ kortin, koska Danfossin lämpöpumppujen product manageri ei halunnut kertoa, miten heidän pumpuissaan nelipinninen liitin ulkoisille laitteille toimii. Ja sanoin mielessäni "challenge accepted", ja selvitän pinnien salat tässä tämän vuoden aikana kun automaatiota koodailen valmiiksi (http://www.thermiq.net/).

Danfossin oma ulkoinen online laite on törkeän hintainen (800+e) ja jonka webbisivuilla on vielä vuosimaksukin. Aika kusetusta, jos sarjaliittimen osat itse tehtynä on kymmenen euron pintaan. Mielummin rakennan kaapelin itse tai käytän ThermIQ moduulia, joka maksaa murto-osan Danfossiin omaan verrattuna.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Tavallaan valmiin esittelyä - akvaario

Akvaariosta nyt tuskin voi sanoa, että se koskaan olisi valmis, siksi pieni muutos otsikkoonkin. Mutta nyt allas on valmis harrastukselle, joten haluan tässä kohtaa esitellä senkin.

Olen haaveillut jo vuosia seinän sisään rakennetusta tuhannen litran akvaariosta. Ajatus oli jotenkin utopinen ja leikittelevä "sitten kun joskus mulla on oma unelmien talo, sitten kun joskus olen rikas aikuinen, sitten kun joskus mulla on rikas mies, sitten kun joskus voitan lotossa". Noh, ette varmaan arvaakaan, että ihan kaikki näistä haaveista eivät ole toteutuneet, mutta oma talo oman miehen kanssa aikuisena on jo vallan tarpeeksi lähellä.
Kun aloimme suunnitella taloamme, mietimme ensin vähän leikilläkin, että mitä jos siihen sitten tulisi vielä sellainen akvaariokin. Kuin vahingossa pohjasta tuli akvaarion kannalta järkevä ja allas pysyi suunnitelmissa kokoajan mukana. Lupakuvia vietäessä itseäni alkoi hirvittää, että ei kai me nyt oikeasti sitä akvaariota laiteta, mutta hyvin suunniteltuna tuo ei ollutkaan mitenkään mahdoton ratkaisu. Allas ja sen ympärillä oleva seinä ovat suunniteltu niin, että ne voi joskus myös halutessaan purkaa pois, mutta samalla myös niin, että ne ovat toimiva osa sekä lisä sisustuksessa.

Suunnittelussa lähdettiin siitä, että olohuoneelle ja yhdelle makuuhuoneelle tulisi olla yhteinen väliseinä, johon ei aurinko pääse suoraa paistamaan. Lisäksi takka ei saanut olla seinää vasten ja seinän piti olla ainakin neljä metriä pitkä. Makuuhuoneen puolelta seinän paksuudelle varattiin tilaa 60 cm, joka on aika yleinen vaatekaappienkin syvyys, joten edelleen suht normaalia. Tavallisesta ikkunasta olisi voinut tulla liikaa päivänvaloa (joka lisää levän kasvua), joten huoneeseen tulikin pitkä kapeampi ikkuna, joka jätti vielä hyvin tilaa isolle työpöydällekin ja sinetöi huoneen työhuoneeksi. Koska veden kanssa tullaan lutraamaan, laitettiin työhuoneeseen laattalattia laminaatin sijaan.
Seinän runko työhuoneen puolelta.

Seinää suunnitellessa piti huomioida monta eri asiaa. Jotta akvaariossa voisi olla monenlaisia kaloja, olisi sen hyvä olla 60 cm syvä ja 60 cm korkea. Vesi myös vääristää syvyysvaikutelmaa, joten kapeampi allas olisi voinut näyttää liian "littanalta". Ja koska altaaseen haluttiin noin tuhat litraa vettä, niin pituudeksi tulikin sitten 280 cm, eli nyt oli akvaarion mitat tiedossa.
Olohuoneen puolelle haluttiin akvaarion eteen sohva, joten altaan piti olla tarpeeksi korkealla, ettei se rajoittaisi sisustamista. Metrin korkeus mahdollisti erilaiset sohvat ja samalla silmää miellyttävän korkeuden altaalle. Jo aluksi oli myös selvää, että isovaariltani peritty valtavan kokoinen kirjoituspöytä tulee akvaarion viereen huoneeseen ja seinää vasten. Tämä kohta akvaarioseinästä kannatti siis jo alkuunsa olla suljettu. Kuitenkin akvaario ei veisi koko seinää, joten kirjoituspöydän yläpuolelle voisi tulla kirjahyllyjäkin. Akvaarioseinä tulisi sijoittumaan olohuoneessa telkkaria vastapäätä, joten seinälle pitäisi saada jotenkin järkevästi myös videotykki ja takakaiuttimet. Lisäksi akvaarioon tulee vaihtaa vettä usein, mielellään viikoittain, joten vesipistekin on hyvä olla lähellä.

Tästä piirustuksesta suunnittelu ja tarjousten haku alkoi, lopputulos on yllättävän lähellä.

Tästä sitten lähdettiin suunnittelemaan. Altaan viereen piirrettiin vesipiste ja lavuaari, jotka saatiin siististi piiloon kaappiin, johon jäi hyvin tilaa akvaarion huoltovälineille ja samalla myös lattialämmön jakotukille. Samalla keksittiin suunnitella kiintokalusteita muutenkin altaan ympärille, jotta koko 60 cm syvä seinäke saatiin hyödynnettyä. Kirjoituspöydän kohdalle rakennettiin työhuoneen puolelle kirjahyllyt ja olohuoneeseen kirjahyllyn lisäksi syvä alakaappi. Akvaarion yläpuolelle rakennettiin kippiovikaapit, joihin saa säilytystilan lisäksi läpivedot kaiuttimille ja paikan videotykille, jolle tehtiin siististi peitetty aukko akvaarion yläpuolella olevaan kippiovikaappiin. Yläkaapit ovat tarpeeksi korkealla, että niiden pohjaan saatiin kiinnitettyä kiskot akvaarion valaisimille ja jäi vielä tilaa, jotta akvaariota mahtuu siivoamaan. Kiintokalusteiden suunnittelussa PM Kalusteen Hannu oli todella suureksi avuksi ja ymmärsi, mitä haluamme, vaikka välillä emme tienneet sitä itsekään. 
Kiintokalusteet, allas ja jalusta, kaikki aikalailla juuri asennettuina.

Kalusteet ja seinä saatiin valmiiksi juuri ennen altaan ja jalustan saapumista. Jalusta on 12mm kapeampi syvyyssuunnassa kuin allas, jotta sen eteen mahtui kiinnittämään kipsilevyn ja tasoittamaan tämän osaksi seinää. Olohuoneen puoleinen seinä vielä maalattiin ja se näyttää yhtenäiseltä seinältä, jossa on akvaarion kokoinen aukko. Tai aukko on reunoilta yhden sentin leveämpi kuin akvaario, jottei akvaario koske seinään ja tee siihen erilaisia jännitteitä. Nämä raot saatiin peittoon leveällä harjattua terästä olevalla koristelistalla, jonka kiinnittäminen ei sujunut kuin tanssi, mutta silikonilla siitäkin selvittiin.
Allas täytettiin, välissä käytiin synnärillä ja sitten kiinnitettiin listat.

Allas on Tammisen Jussin rakentama JuTa ja suunnittelimme sitä yhdessä. Jussista oli muuten paljon apua myös monen muun asian mietinnässä ja saimme tosi hyviä vinkkejä valoihin, suodattimiin ja jopa viemäröintiin. Allas on 278 cm pitkä, 57 cm syvä ja 60 cm korkea ulkomitoiltaan. Jalusta on myös Jussin tekemä, 14 jalkanen (säätöjalat)metrin korkea alumiinialusta, joissa on päissä irrotettavat tukisokkelit, jotta suodattimia on helpompi siirrellä (eli raahata). Lasit ovat 12mm paksut ja altaassa on alumiiniprofiili sekä tukilasit pohjalla estämässä vääntymistä. Altaassa on päälilasit haihtumisen estämiseksi ja jotta niitä on helppo nostella, niin otimme kuusi päälilasia paikallisesta Lasi Duo- lasiliikkeestä, josta on myös koristelistat.

Tekniikkapuolta ja allaskaappi paremmin näkyvillä.

Altaassa on siis noin tuhat litraa vettä, joten käytössä on kaksi Eheimin XL 1500-ulkosuodatinta pikaliitäntähanoilla. Nuo kyllä pyörittävät vettä hyvin ja putsaavatkin, mutta ehkä kuitenkin askarrellaan jossain kohtaa toiseen päätyseinään mattosuodatin, jotta pohja pysyisi puhtaampana. Altaan päällä on kaksi 120 cm pitkää valaisinta, joissa molemmissa on neljä valoputkea. Valot tilattiin Briteistä  ja mielestäni ne ovat hyvän näköiset ja teholtaan riittävät. Eheimin lämppärin lisäksi muuta tekniikkaa ei ole vielä hankittu.
Edustuspuoli huhti-, touko-, loka- ja joulukuussa.

Allasprojekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Akvaario saatiin täytettyä loppuun kaksi viikkoa muuton jälkeen, itse asiassa samana päivänä, kun tyttäremme syntyi (mies yöllä täytteli, kotiin tultuaan, tuoreena isänä) ja tytön nimiäispäivänä siirsimme vanhasta akvaariosta kalat ja kasvit, jotta pikkuallas saatiin myytyä. Altaaseen on hankittu hitaasti kasveja ja ostettu toisilta harrastelijoilta upeita kantoja. Nyt 10 kk jälkeen on akvaariokalatilaus tehtynä ja odottelemme, koska kuorma tulee akvaariokauppaan, siitä sitten myöhemmin lisää.

Tekniikkapuoli ja pilkahdus työhuonetta.

Olen joskus työskennellyt ja asunut Brasilian Manauksessa, joka on keskellä Amazonasin viidakkoa. Manauksen kohdalla  Rio Negro ja Rio Solimões yhdistyvät Amazon joeksi, joka on elintärkeä alueelle ja koko maapallolle. Tämän takia akvaarioomme tulee Rio Negron ja Amazonin alueen kalastoa sekä kasvistoa.


Makean veden seura-akvaario ja pala Amazonin mutkaa omassa olkkarinseinässä.

torstai 1. tammikuuta 2015

Valmiin esittelyä - olohuone

Hyvää tätä vuotta! Uusi vuosi, vanhat metkut, talokierroksemme jatkukoon. Olen aiemmin kertonut meidän keittiöstämme ja ruokailutilasta, jotka muodostavat olohuoneen kanssa yli 50 neliöisen tupaolkkarin. Olohuone onkin sitten seuraavaksi esiteltävien listalla.

Tupaolkkarin olkkariosa.

Olohuone sijaitsee keskellä taloa, se on avoin jatke ruokailutilalle ja siitä on kulku yhteen makuuhuoneeseen sekä vierashuoneena toimivaan chilihuoneeseen. Koillis-etelän puolella tilaan tuo valoa ruokailutilan ikkunat ja takapihan puolelle olevasta isosta ikkunasta näkyy mukavasti takaterassi sekä puistoalueena pysyvä metsä. Kahdet pariovet lisäävät ilmavuutta ja valoisuutta, tehden tilasta jotenkin rauhallisemman, vaikka läpikulkutila onkin.

Ruokapöydässä istuessa katse kulkeutuu olohuoneen läpi chilihuoneeseen ja takapihan terassille sekä metsään saakka.


Olohuoneessa on isoja elementtejä, jotka ovat näkyviä, tärkeitä ja tekevät talosta meidän kodin. Takkaa mietittiin ensin keskelle huonetta, jakamaan tilan ruokailuhuoneeksi ja olkkariksi. Tämä olisi kuitenkin pimentänyt tilaa, tehnyt takasta liian hallitsevan ja se olisi ollut liian lähellä akvaariota. Näin ollen takka hieman kapeni ja se siirrettiin seinää vasten, jolloin sen viereen jäi syvennys, jossa voi pitää puunkantotelinettä tai vaikka polttopuitakin. Meillä on kokoajan niin lämmin ja lapsi on takasta kovasti kiinnostunut, joten sitä ei ole montaa kertaa lämmitetty. Mutta takan päällä ja tulipesässä voi pitää lapsiystävällisesti kynttilöitä tunnelmaa tuomassa ja tulevaisuudessa varmasti käytetään muutenkin.

Takka ja telkkari, josta Avara Luonto näyttää ja kuulostaa erittäin tarkalta ja avaralta.

Koska sohvan luontevin paikka on takkaa vastapäätä, niin takan viereen piirrettiin tv-taso ja telkkari. Seinän sisään tehtiin lisävahvikkeet, että joskus voi tulla seinätelkkarikin ja sellainen tuohon sitten hommattiinkin. Televisio on kyllä iso, mutta jää hyvin hieman takan taakse piiloon ja sopii paikalleen.Television ympärille mahtui juuri vanhat kaijuttimet, jotka sisko päivitti tähän taloon sopiviksi DC-fixillä. Genelecit houkuttaisivat siroudellaan myös etukaijuttimiksi, mutta täytyy niiden kanssa vielä odotella ja siihen saakka nykyiset käyvät hyvin. Olohuoneessa on vain kaksi vuotaa Cosy Whiten tapettia, toinen television vieressä ja toinen akvaarion. Tapetin puu toimii mielestäni parhaiten yhtenä vuotana ja seinien väriksi poimittiin vaaleansinertävän harmaa tapetin pohjaväri. Omasta mielestäni toimiva ja mielenkiintoinen lisä tilaan.

Juuri oikean kokoinen sohva ja hykerryttävä matto, johon sopivat jopa ulkona olevat kanervat.


Vastakkaisella seinustalla on sohva, jonka piti olla ainakin 280 cm pitkä. Ikeasta löytyi juuri oikean levyinen Kivikin sohva, joka ei kuitenkaan ole divaaniosan kanssakaan liian syvä, joten jää vielä hyvin lattiatilaa. Myöhemmin ostettiin vielä nojatuolit, jotka olivatkin hankala löytää, kun piti tukea selkää tarpeeksi ja olla sellainen, että siinä jaksaa istua vaikka koko yön vauvan kanssa. Onneksi kodinykkösestä löytyi, ennen kuin yökukkumiset loppuivat. Ihana ja taidokkaasti lyöty räsymatto on ystävältä hoidossa heidän asuessaan muilla mailla. Matto on ystävän äidin tekemä ja tykkään sen rytmistä sekä väreistä. Sopii meille hyvin ja sitoo tupaolkkarin värit yhteen.

Meidän akvaario, jota on ilo katsoa, vaikka siellä ei ole vielä kunnolla kalojakaan.


Sohvan yläpuolella on saman levyinen akvaario, joka on kyllä hauska. Ne vieraat, jotka eivät sen olemassaolosta tiedä, eivät sitä edes huomaa, vaan mieltävät varmaankin tauluksi. Vesi myös vääristää, joten allas ei näytä tuhatlitraiselta ja 60cm syvältä laatikolta, jossa on yli 120 kiloa hiekkaa kaiken muun lisäksi, vaan paljon pienemmältä. Akvaarion olemassa olon tuntuu tajuavan vasta työhuoneessa, missä sen allasmaisuus näkyy paremmin. Yllättävän huomaamaton ja samalla näyttävä elementti, jota jaksaa katsella tunnista ja päivästä toiseen.

Huomaamaton läppä seinässä akvaarion yläpuolella on videotykin luukku. 


Akvaarion viereen jäi tilaa, joka kuitenkin on yhtä syvä, kun akvaariokin, joten seinään kannatti rakentaa kirjahylly ja syvä kaappi, jonne mahtuu paljon tavaraa. Akvaarion yläpuolelle saatiin siististi kiinnitettyä takakaijuttimet ja tehtiin levyllä suojattu reikä videotykkiä varten.


Tila kesä- ja talviasussaan, chilihuoneesta kuvattuna.

Olohuoneen korkea sisäkatto ja sen jatkuvuus ruokailutilaan ja pariovien kautta eteiseen sekä vierashuoneeseen tekevät tilasta isomman tuntuisen ja viihtyisän.
Tykkään.