lauantai 9. huhtikuuta 2016

Uusi perheenjäsen serverikaappiin

Saksan ebaystä löytyi tietokonevarastoon joltain saksalaiselta firmalta tarpeettomaksi jäänyt HP ProLiant-serveri. 128GB RAMia ja neljä six-core 2.6GHz prosaria, eli yhteensä 24 corea. Tuon pitäisi hyvin riittää kotikäyttöön :]

Eli tilaus vetämään, ja muutaman päivän päästä postisetä raahaa kahta isoa laatikkoa kotiovelle. Painoa niillä yhteensä vain 49kg :). On se vaan kumma miten halpaa Saksasta on lähettää painavia paketteja (65e priority). Suomesta jos Saksaan saman lähettäisi, niin hintaa on vähintää 136e normi lähetyksenä tai 320e priorityna.

Tuo oli kohtuu painava kone nostaa yksin serveriräkkiin, mutta sain sen sitten lopulta paikoilleen. Muutamia hidasteita koneen testaamisen suhteen kyllä tuli, kun paketin mukana ei tullut virtakaapeleitä eikä kovalevykelkkoja, kun firmojen vanhoista koneista yleensä poistetaan kovalevyt. Onneksi ebaystä saa levykelkkoja halvalla, ja kuvittelin että mulla olisi kaapit täynnä virtalähdekaapeleita. Yllätys olikin tietenkin suuri kun koitin kaapelia pistää kiinni noihin virtalähteisiin, kun kaapeli ei sopinutkaan. Google paljastikin, että noissa servereissä on IEC320/C19-liitin, kun taas normaaleistta tietokoneissa on IEC320/C14. Ebaysta löytyy onneksi helposti C14->C19 adaptereita ja kaapeleita.

Muutaman hetken joutui odottamaan osien saapumista, ja sitten pääsin tositoimiin. Tarkoitus tuonne on asentaa ESXI 5.5 ilmaisversio, jonkä päällä voi pyörittää haluamaansa määrää virtuaalikoneita. Samalla tilasin tuonne yhden 500GB 2.5" SSD levyn ja 7x1TB 2.5" levyjä (raid5), niin ei lopu virtuaalikoneilta levy kesken.

Samalla asensin toisen ESXI:n minun 8core 3GHz Intel pannuuni, kun löysin ebaystä edullisesti 32GB serveri RAMia siihen (8x4GB DDR2 667 PC2-5300F FBDIMM - yhteensä 45e kotiin toimitettuna). Joten kotiverkossa on nytten kaksi ESXI-serveriä, joissa voi pyörittää erilaisia virtuaalipannuja ristiin rastiin tyyliin Wintoosa,Linux ja MacOSX. Samalla kun virtuaalipannuja virittelin pystyyn, niin sammuttelen sähköjä muutamasta vanhasta tietokoneesta, jossa on Linux servereita pyörinyt, niin sillä ehkä vähän säästää sähköä loppujen lopuksi (voi mennä vähän plus miinus nollaksi, riippuen tietenkin että kuinka monta konetta saan sammutettua, kun kyllähän Proliantissa on 900W poweri kahdennettuna). Kolme 400W konetta olen jo saanut sammutettua, ja vielä on pari konetta jotka koitan virtualisoida.

Tuossa kuva serveriräkkistä asennuksen jälkeen. Mukavasti hurisee ja varasto ei tarvitse muuta lämmitystä talvella, kun serverit pitää tilan lämpimänä. Resurssejakin on mukavasti vapaana, vaikka olenkin about tarpeelliset virtuaalikoneet jo sinne asentanut:

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Hiiret vs minä 2 - 1

Kävi tuossa muutama viikko sitten niin, että Danfossin lämpöpumppu lopetta tuottamasta lämmintä käyttövettä, ja pumpussa luki "Virhe: Ulkol.Sensori". Siinä mielessäni kiroilin, että taasko Danfossin pumppu reistailee. Sain sitten sähkärin kutsuttua paikalle, ja hän hetken pähkäiltyään toteaa, että hiiret on nakertaneet johdon poikki välikatossa ulos menevään lämpötilasensoriin. Ja hän veti sitten uuden vedon ja taas alkoi hommat pelittämään.

Samalla kävin Biltemasta hakemassa kasan hiiren ja rotan loukkuja joita ripottelin välikatolle. Seuraavana päivänä minä yhden hiiren jo sainkin poistettua roskikeen. Mutta kostoksi jäljelle jääneet(?) purivat uudenkin vedon poikki ja taas rupesi vesi kylmäämään. Tällä kertaa sain houkuteltua naapurin, joka on sähkäri vetämään uuden vedon ja tuomaan vielä suojaputkenkin mukanaan, niin nytten pitäisi ainakin toistaiseksi kestää, jollei hiiret mene putkenkin läpi :)

Tässä on täysi sota julistettu päälle, jossa hiiret vielä toistaiseksi ovat 2-1 johdossa. Kuvittelen kyllä, että ajan kanssa loukkumäärää kasvattamalla minä lopulta selviän voittajana....

tiistai 9. helmikuuta 2016

Danfoss datakaapeli part II

Olinko jo aikaisemmassa postauksessa rakennellut noita datakaapeleita muutaman (http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2015/03/danfoss-lampopumpun-salaisuudet.html). Noissa Arduino Nanoissa on raudassa oikeasti vain yksi sarjaportti ja muut on emuloituja, joten jos haluaa useammalla laitteella yhtä aikaa pumppua lukea tai ohjata, niin saattaa joskus lukeminen vähän bugata. Joten päätin päivittää projektini käyttämään Arduino Mega2560:siä, koska niissä raudoissa on neljä sarjaporttia sisäänrakennettuna, joten data liikkuu paljon varmemmin.

Samoin noihin saa varsin mukavia muoviplexikotelointeja halvalla, joten hintakaan ei montaa euroa ole kalliimpi. Rakensin heti neljän sarjaportin version itselleni (jos joku muu haluaa vastaavan, niin porttien määrää voi tietenkin vähentää jollei ole tarvetta neljälle). Tässä kuvia rakentelun etenemisestä.

Samalla väänsin Raspberrylle imagen, jossa on esiasennettuna ThermIQ- ja taloLogger-softat, niin pystyn tarjomaan myös esiasennetun vaihtoehdon niille, joille Linuxin säätö ei ole niin tuttua tai niille, jotka haluavat säästää asentamiseen menevää aikaa :)

Kiinnitin Mega2650 kaksipuoleisella teipillä kiinni ja kuvasta huomaa myös miten custom kaapelini kiinnitetään Danfossiin, eli kaapelin ylin piuha on katkaistu / ei käytössä. Sarjaportteihin pistin kiinni mini-usb kaapelit jotka menee sitten Danfossin ulkopuolella odottavaan Rapsberryyn (jossa pyörii ThermIQ ja taloLogger webbikäyttöliittymät) ja Macciin, jossa mulla on Arduino yms kehitys/debug työkalut (voin lennossa päivittää koodia ilman, että tarvii ruveta irroittelemaan johtoja).

Vanhan mallisista kaapeleista hp on 40e (hyviä jos ajaa vain yhtä softaa eli ThermIQ tai talologger). Näistä uusista mega2560 pohjaisista (joista tosiaan voi kytkeä useamman usb sarjaportin ulos, ja jolla voi ajaa useampaa softaa yhtä aikaa) hp on 47e. Optioina 8GB esiasennetun Raspbian muistikorttti +6e, 220V->5V poweri (vain mega2560 pohjaisille, jos ei ole esim raspberryssä neljää usb tökkeliä) +5e.

lauantai 6. helmikuuta 2016

Tekniikkaa tipahtelee postista

Tällä kertaa ilmasilta maailmalta on tuonut taas uutta tekniikkahärpäkettä.

GL.Inet 6416A mini reititin, a 22e. Johon flashasin openwrt:n tilalle Pineapple Mark V:n.

Tämä pienokainen siis normaalisti on edullinen ja pieni wlan reititin mokkula. Siis sinällään jo ihan kätevä, mutta custom firmwaren flashauksen jälkeen siitä tulee näppärä tietoturvatyökalu, jolla voi tehdä security ja penetraatiotestausta tietoverkoille. Nykyään töissä puuhastelen erinäisten tietoturvaan liittyvien projektien kanssa, niin kotiharrastuksiinkin on vähän levinnyt tämmöisten vermeiden hankkiminen.

Ohessa hyviä tutoriaaleja Pineapplen käyttöön: https://scotthelme.co.uk/tag/wifi-pineapple/

Tässä on myös työn alla uudistettu versio Danfoss lämpöpumpun datakaapelista. Siitä on luvassa postaus lähiaikoina.

torstai 28. tammikuuta 2016

Tekniikkaostoksia ja retroa

Pitkästä aikaa pikkuinen teksiikkapostaus. Tossa lokakuussa meillä syntyi kaksostytöt, joten vapaa-aika on ollut vähän kortilla. Kaikki aika menee käytännössä ihanien vauvojen hoitoon. Valoautomaatioprojektin päivittämisen olen suosiolla siirtänyt ensi kesälomille, kun sen säätämiseen vaan ei ole aikaa.

Osa lukijoista voi vielä muistaa Commodore-64 tietokoneen. Tuossa iltapuhteina kolvailin kasaan kahden joystick:n adapterin, jonka tilasin täältä: http://www.sinchai.de/index.php?main_page=page&id=17. Saksalainen youtube video kasauksesta löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=l7WOeSh4fvA

Tarkoitus on virittää Raspberry Pi:hin retroemulaaattorituki vanhoille alustoille, niin tuolla saa minun vanhat commodore joystickit hyötykäyttöön. Sen lisäksi tilasin pari tämmöistä ebaystä 3.1e kipale:

Niin voi pelata myös vanhoja Nintendo pelejä autenttisen tuntuisilla ohjaimilla. Sen lisäksi tuli tilattua tämmöinen ohjainadapteri Playstation 1, PS2 ja PSX ohjaimille ebaystä 2.1e hintaan. Tuolla voin hyötykäyttää laatikostani löytyvät PS1 ohjaimet.

Pitkän aikaa minulla on ollut tavisleikkurit johtojen pätkimiseen. Kunnes päätin pistää vanhat leikkurit eläkkeelle. Banggoodista löysin uuden aarteen itselleni vain 5.5e hintaan. http://www.banggood.com/Wholesale-OEM-Plato-170-Wire-Cutting-Shears-Cutter-Nippers-Tools-for-RC-Airplane-p-52096.html. Sairaan terävät ja saa kulman ansiosta leikeltyä ihan protolevyssä kiinni tarvittaessa. Voin suositella.


Samalla päivitin minun Wii-pelikonsolin. Pistin sisään uusimman USB Loader GX:n ja Nintendont (GameCube emulaattori). Ja päivin kovalevyyn kasan pelejä joita on vuosien varrella tullut. Voi kätevästi suoraan kovalevyltä vain valita mitä haluaa pelata ilman että tarvii dvd levyillä venkslata.

RetroPie:n asensin Raspberry Pi 2:seen, ja latasin sen täyteen Commodore 64, Amiga 500, SNES, N64 ja MAME pelejä. Nyt voi helposti pelata kaikkia nuoruusvuosien klassikkoja helposti ja ilman pitkiä latausaikoja.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Valoautomaatio - valmistelut ja rautapuoli

Muutamassa edellisessä blogipostauksessa olinkin jo maininnut, että jossain vaiheessa ryhdyn valoautomaationkin kimppuun. Ja lomaviikoilla ehdin pikkuisen taas projektiin antaa vapaa-aikaani. Talvella jo koitin yleismittarilla ihmetellä, että miten teknisessä tilassa oleva matalasähköimpulsseilla toimiva valojen kytkentätaulu toimii. Mutta tulokset olivat laihoja kun en saanut kunnollisia arvoja mitattua. Mutta sitten tajusin, että hetkinen kokoajan olen yrittänyt tasavirtaa mitata, mutta noi valokatkaisijat voivat myös toimia vaihtovirralla. Joten yleismittarin vipu vaihtovirralle ja uusi mittaus, ja johan alkoi lyyti kirjoittamaan. Muutama ärräpää pääsi, kun AC:n ohjaus on pikkuisen kinkkisempää kuin DC:n (mutta enpä speksausvaiheessa tajunnut sähkärille sanoa, että tasavirtaa haluaisin ohjausimpulssien olevan).

40 kaksikärkistä relettä siis hoitaa teknisessä tilassa valojen ohjausta. Huoneissa on Schneiderin Exxact-sarjan impulssikytkimet, joilla voi valoja ohjata normaalisti. Sen lisäksi nyt on siis tarkoitus lisätä automaatio, että pystyn katsomaan ja ohjaamaan valojen tiloja tietokoneelta. Vaihtovirran seuraamiseen tilasin sitten kymmenen 16-pinnistä (4-kanavaa) octocoupleria. Neljä euroa ei ole paha hinta näille (ebay URL). Näillä siis olisi tarkoitus lukea noita kaikkien releiden mahdollista 24V AC virtaa ja generoida siitä 3.3V DC signaali BeagleBone Blackin GPIO:lle. Nämä osat ovat vielä tilauksessa, joten siitä erillinen blogipostaus myöhemmin.

Signaalin ohjauspuolella minulla oli osat hankittuna jo ennestään, ja olinkin maininnut niistä edellisissä blogipostauksissa (http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2015/01/internet-shoppailua-tekniikkaharpakkeita.html#mcp23017 ja kolme http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2013/12/tekniikkaa.html#relelevy).


Nyt kun tässä on jonkin aikaa ollut mietintämyssy päässä, että miten automaation toteuttaisin. Joten eikun pistetään kolvi tulille ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. I2C:n yli olisi tarkoitus 3.3V signaaleilla ohjata noita relelevyjä MCP23017:aa apuna käyttäen. Olin jo aikaisemmin testaillut tuota yhdistelmää, joten periaatteessa systeemin pitäisi toimia. Joten koputetaan puuta ja toivotaan parasta.

Aika siistin näköisen tuloksen sain kolvaillulla aikaan. 5x7cm levylle mahtui nätisti kolme MCP23017 mikrokontrolleria, jossa on yhteensä 48 GPIO:ta. Talossamme kun on tällähetkellä vain 40 kaksikärkistä relettä, niin toi riittää vallan hyvin ja on laajennusvaraakin. Nurkkaan pistin kaksi pinniä, johon voi raspberrystä pistää 3.3V ja GND. Ja I2C pinnit pistin kahteen paikkaan, jolloin voi tarvittaessa I2C läpiviennin jatkaa muihinkin laitteisiin. Levyn takapuoli ei olekaan niin valokuvauksellinen (ja mulla ei ollut SMD vastuksia hyllyssä) kun kolvikäsi vapisee ja kuumaliimalla varmistettiin kolvausvetojen toimivuus. Mutta siis pistin jokaisen GPIO pinnin perään pistin 2.2kΩ vastuksen, niin ei ole vaaraa, että Raspberrystä otettaisiin liikaa virtaa, ja relelevyt toimivat silläkin virralla. Tämän levyn osien hinnaksi tuli alle 5 euroa, ei ole kovin paha jos vertaa kaupallisiin KNX automaatiojärjestelmien tuhansien eurojen hintalappuun.

Tietenkään omalle työlle ei laske hintaa, ja vaikka laskisikin, niin paljon halvemmaksi tulee tehdä itse. Jos koko talon olisi tehnyt KNX-tekniikalla, niin sähkötöiden kokonaiskustannukset olisi olleet 10000-20000e kalliimpi kuin perinteisellä tekniikalla toteutettuna (kuten minun kaksikärkisillä releillä). Ja itse tehtynä kaikkien ohjauslaitteiden (kuten Raspberryt, Beaglebonet, äänen vahvistimet, Android tabletit yms.) yhteishinta on edelleen alle 1000e. Eli tavoitteena on saada yli 10-20ke säästöt tekemällä koko valoautomaatio itse.

Nopeasti testailin tuota ekana työhuoneen Raspberryllä ja hyvin tuntui toimivan. Seuraavaksi pitäisi sitten testata itse teknisessä tilassa oikeaa systeemiä. Jotenkin kiehtoo, että automaatio olisi myös näkyvillä, joten ajattelin, että laitteet voisi kiinnittää sähkökaappia suojaavaan muovikanteen (ja mahdollisesti suojata se sitten läpinäkyvällä muoviplexillä). Jolloin sitä voi ihailla ulkoapäin ja sitä on helppo laajentaa. Sitten olisi hyvä että sen kannen saisi myös irti, joten ajattelin että sähkökaapin liittimien läpiviennit toteutettaisiin vaikka vanhoilla kovalevykaapeleilla, kun lättäkaapeleissa on 40 pinniä ja semmoisten liittimien läpivienti kannen läpi ei ole vaikeaa ja semmoisen kaapelin kiinnitys/irroitus on helppoa.

Yllä on tilannekuva kun kolvailin 20-pinnistä rimaa signaalikaapeleille, kahdella tuommoisella saa 2x20 pinnirivin johon voi kovalevykaapelin pistää kiinni. Ja seuraavassa kuvassa sitten itse kaapeli on kiinnitetty teknisessä tilassa olevaan matalajänniteohjaustauluun. Nyt kun se on kiinnitetty, niin pitäisi olla talon jokaisen kaksikärkisen releen ohjaus mahdollista.

Ohjauksen lisäksi olisi kiva tietokoneen aina tietää, että on valo päällä tai ei. Sitä varten on kaksikärkiset releet, eli toisessa kärjessä menee 220V ja toisessa 24V AC vaihtovirta (jolla normaalisti ohjataan seinäkatkaisijan lediä). Tämän ledisignaalinen väliin olisi tarkoitus päästä ilman että ledit lakkaisivat toimimasta. Tämän ongelman ajattelin ratkaista octocouplereilla, jolloin 24V AC vaain triggeröi Raspberryn 3.3V signaalin, eikä tuhoa koko tietokonetta :-)

Eli hankin ebaysta kasan TLP521-4GB octocoupleita (ebay link). Neljällä eurolla pystyy lukemaan ja generoimaan 40 signaalia, eli aika edullinen ratkaisu. Kolvailin kasaan tommosia pikku emolevyjä, jotka voivat lukea 8 kaapelia kerralla. Viidellä tuommoisella lukee kaikki 40. Noiden viiden levyn GPIO pinnit on tarkoitus kiinnittää 40-pinniseen lattakaapeliin, jolla tehdään läpivienti sähkökaapista Raspberryn puolelle.

Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä, kun oli postissa joku astunut optocoupler lähetyksen päälle, ja kaikki pinnit olivat vääntyneet. Vääntelin niitä suoriksi, mutta lopulta kuitenkin suurimmassa osassa oli joku pinni sisäisesti katkennut. Joten kolvailuja pitänee vielä korjailla jälkeenpäin. Kun nyt taitaa vain 30 signaalia toimia. Joten sitä joutuu odottelemaan hetken, että varaosat saapuu... Ja lopulta osat saapuivatkin, niin pääsi jatkamaan tämän postauksen kanssa näpertelyä.

Sitten itse sähkökaapin kanteen, jonne kasasin automaation, niin että koko komeutta voi ihailla ulkoapäin. Yläosaan kuumaliimasin kuusipaikkaisen jatkojohdon. Alanurkkaan liimasin 40-pinnisen kovalevykaapelin liittimen, josta menee sitten piuhoitus kolmeen 16-releen levyyn. Näillä levyillä voi lähettää valoille 24V AC ohjaussignaaleja. Relelevyjen yläpuolelle sitten MCP23017 GPIO levy, jonka vieressä on kaiken ohjauksen sydän eli Raspberry Pi 2-minitietokone. Samoin väkersin toisen MCP23017 GPIO levyn (ja 40-pinnisen liittimen), jolla voi sitten lukea kaksikärkisten releiden tilaa. Kannen sisäpuolelle pistin viisi tuommoista 8-kanavan optocoupler levyä, joilla 24V AC vaihtovirtasignaali tunnistetaan, ja josta generoidaan 3.3V DC tasavirtasignaali edellä mainitulle GPIO levylle. Tällä tavalla Raspberryllä voi ohjata 96:tta GPIO:ta, joka riitää talon jokaisen valon ohjaus- ja tilasignaalille.

Edellisillä optocoupler levyillä saa heittää vesilintua, kun Internetin ihmeellisestä maailmasta luin kolvailua seuraavana päivänä, että optocouplerit saattaa kärvähtää yli 5V signaalista (joten taittuneiten pinnien lisäksi saatoin itse kärventää muutaman piirin). Muutaman illan kolvaukset meni hukkaan, mutta aina oppii jotain uutta. Siispä avasin virtapiiri simulaattorin ja piirsin itselleni 24V AC -> 3.3V DC muuntajan, jolla pitäisi optocouplereitten toimia ilman ilman savua. Tässä suunnitelma piirrettynä ja oscillaattorin laskelma, että voltit olisi raja-arvojen sisällä ja tilavaihtumat tunnistettaisiin 4ms:n viivellä kun käyttää 100uF:n capaa.

Selitän vielä ton suunnitelman aukikin, eli neljällä 1N4001 diodilla (diodi-silta) ekana muutetaan tuo +-24V sinikäyrä niin, että negatiiviset arvot katoaa. Jolloin AC muuttuu DC muotoon, mutta GPIO:n kannalta tämä olisi hieman huonoa kun silloin arvot muuttuisivat päälle (sininen huippu alla olevassa kuvassa) ja pois (sininen nollatasossa eli vastaa sitä punaisen negatiivista virtaa jonka diodi leikkasi pois) 60 kertaa sekunnissa. Sitten laskemme 100kOhm resistansilla ekana virran minimiiin kun GPIO ei tarvitse mA:ta enempää ja 10kOhm resistanssilla (hiilikalvovastus) laskemme voltit 3.3V-2.0V:n välille, jota Rasperryn GPIO syö sisäänsä. Ja sitten ekan resistanssin jälkeen pistämme vielä 100uF:n capan maahan, jolla sitten saamme yllä olevan kuvan mukaisen sahalaitakuvioinnin. Eli kondensaattori (capasitor) tasoittaa tuon siniaaltoisen DC virran siten, että varaus ei pääse laskemaan nollaan saakka. Tästä tietenkin seuraa muutaman millisekunnin viive tunnistukseen, mutta samalla se poistaa ton on/off hyppimisongelman tunnistuksessa. Teoriassa 15kOhm:lla päästään lähemmäksi 3.3V:tä, valitsin 12kOhm, että mennään lähemmäksi 2.5V:tä, jolloin AC piiristä saa tulla isompia peak arvojakin ilman savupilveä. Tämä siksi että 24VAC joten peak-arvo DC volteille on itseasiassa 24 *  2  = 34V, jolloin 100kOhm ja 12kOhm kombinaatiolla peak arvoksi tulee 3.6V. Lisätietoa tälläisen diodisillan (aka. rectifier) toiminnasta voi lukea esim täältä: http://electronicsclub.info/powersupplies.htm#rectifier

Aika monen yrityksen ja erehdyksen kautta sain testiympäristossäni AC tunnistuksen toimimaan yhdellä lampulla. Muutamassa prototyypissä tuli savut pihalle, ihan omien lukihäiriöiden takia, mutta lopulta tuli toimiva diodisilta design valmiiksi. Nyt pitää vaan odotella, että hong kongista tulee sopivasti osia joilla voi kolvata kaikkien 40 releen AC-tilatunnistuksen.

Tässä valmistelu postauksessa valojen tilan lukeminen ja ohjaus on vielä aika komentorivipohjaista, kun käyttöliittymän koodaus on vielä vaiheessa. Mutta kunhan koodaus etenee, niin lupaan tehdä jatkopostauksen, jossa esitellään automaation integrointi käyttöliittymään, jota voi ohjata tietokoneella, kännykällä ja tabletista.

Tässä sitten 'valmis' ohjauslogiikka kuumaliimattuna sähkökaapin kanteen (vasemmalla puolella 48 relettä ja oikealla puolella diodisiltalevyt valojen tilojen lukemiseen). Aikamoinen johtoviidakko siitä tuli, mutta toimii, joten riittää minulle. Diodisiltoina käytin KBP206:sia, jotka hankin ebaystä.

Tässä on pieni demovideo jossa Raspberryllä ohjataan 48 relettä päälle ja pois i2c:n yli. Tuommoinen pulssin pitäisi riittää ohjaamaan kaksikärkisiä releita (eli talon kaikkia valoja).

lauantai 22. elokuuta 2015

Valmiin esittelyä - lastenhuone

Kappas vain, talokierros on näköjään jymähtänyt tammikuussa paikoilleen. Pitää sitä kierros saada päätökseensä, ennen kuin moni huone on jo vaihtanut paikkaakin keskenään. Seuraavat muutokset taitavat tulla makuuhuoneisiin, joten suunnataanpa niihin.

Lastenhuone.

Kolme makuuhuonetta ovat omassa siivessään ja ruokailutilan pariovet erottavat ne omaksi rauhallisemmaksi alueekseen. Näistä suurin makkari on tällä hetkelle esikoisen lastenhuoneena. Huone mietittiin lastenhuoneeksi heti alusta saakka ja jo pintoja laitettaessa siskoni kävi maalaamassa huoneeseen puun, johon muutti tammikuussa 2014 sitten pöllöperhe.


Puu on näkyvin koriste koko huoneessa ja muutenkin tilaan haluttiin sitten vähän metsän tunnelmaa. Sen ison ruotsalaisen huonekalukaupan lastenosastolta löytyi paljon teemaan sopivia pehmoleluja ja tekstiilejä kuten torkkupeitto ja matto, jotka sopivat tilaan hyvin. Sieltä löytyi myös Sundvikin pinnasänky ja Brimnesin sohvasänky, jonka saa levitettyä vieraille parisängyksi ja jossa on mukava aikuisenkin istuskella iltasatua lukien tai legoilla leikkien. Duploja muuten mahtuu aika hyvä määrä sängyn laatikoihin ja taapero saa ne itsekin sieltä ja jopa takaisin paikalleen. Sänky on myös erittäin hyvä nukkua, jos vauva tai taapero tarvitsee seuraa myös yöllä, suosittelen ehdottomasti.

Metsän karkkikauppa.

Eurokankaasta löytyi karkkipaperin väreissä olevaa raitakangasta, josta äitimummu ompeli verhot ja sohvatyynyt sängyn päälle, sohvanpäällisen ja lattiatyynyn hän ompeli Ikean verhoista. Ystäväni oli joskus ommellut hauskan viirisiiman, joka ripustettiin verhotankoon ikkunaa piristämään. Näin saatiin edulliset tekstiilit koko huoneeseen, jotka on helppo pestä vaikka viikottain ja jotka ovat iloiset ja sopivat lapsille.



Puun vastakkaiselle seinä maalattiin samalla turkoosilla, kuin kodinhoitohuonekin. Seinälle koottiin aukeavaan oveen saakka Lundiaa, johon laitettiin yksi syvempi hylly hoitotasoksi. Myöhemmin hyllyn voi laskea alemmaksi pöydäksi tai vaihtaa tavallisen syvyiseen. Lundian muuntelumahdollisuudet ovat kyllä lastenhuoneessa parhaimmillaan. Kirjahyllyn päälle mahtui kaikki meidän talouden lautapelit, joita on jo kyllä aikasta paljon ja varmasti lisää on tulossa.

Tyytyväinen taapero omassa huoneessaan, käytävän toisella puolella on ovi auki aikuisten makkariin.

Huonekalut on tarkoituksella aseteltu seinustoille, jotta keskilattialle jää paljon tilaa leikkiä. Puolitoistavuotias taapero on itse asunut huoneessa jo viime lokakuusta lähtien ja viihtyy hyvin. Yöt nukutaan aikalailla kokonaan ja päikkäritkin maittavat. Leluille on jo löytynyt tutut paikat ja niillä leikitään yllättävän hyvin omassa huoneessa, vaikka monesti myös olkkariin kulkeutuvatkin. Itselle lapsen siirtäminen omaan huoneeseensa taisi olla isompi juttu ja jotta siirto meni mahdollisimman helposti, niin siirsimme oman makkarin lastenhuonetta vastapäätä, työhuoneen tilalle. Niistä sitten seuraavaksi. 

 

Lastenhuoneen pöllöperhe nyt.

Tässä vielää siskon tekemä pöllöperhe puussaan. Näyttääkö vähän siltä, että pöllöt ihmettelevät ja odottavat jotakin? Näin taitaa ollakin, koska odotan kaksosia ja kuukauden parin sisään huoneeseen muuttaa lisää asukkaita ja ehkä pöllöjäkin.

perjantai 21. elokuuta 2015

DIY puukatos ja kasvihuoneen päivityskuvia

Kotiautomaatiopostausta odotellessa (kyllä se tulossa on edelleen) tulee taas pieni DIY projekti jonka kyhäsin kasaan. Eli puukatos, joka on siistimpi kuin ekana syksynä väsäämäni väliaikainen kuormalavoista kyhätty hökkeli.
Pihinä miehenä netistä selailin sopivan DIY katoksen ohjeita, kun ekana olin todennut, että valmiit katokset maksaa maltaita. Ja löysinkin sopivan ohjeen, jonka voi hyvin naamioida takaterassin kaiteen taakse piiloon. Ohje löytyy tästä: http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/tee-se-itse/ohjeet-ja-tuotteet/pihakalusteet/pihakalusteet/polttopuukatos.pdf.

Tontilta löytyi puutavarat sopivasti rakennusjätteen muodossa (ja ylijäämämaaliakin löytyi varastosta), joten ostoslistalle minulla jäin vain neljän pilariharkon (a 1.2e), kattohuopapalojen (20e), huopanaulojen (16.9e) ja ruuvien(30e) hankkiminen. Joten katoksen kokonaishinnaksi muodostui n. 75e + omat työtunnit, jolle ei lasketa hintaa. Byggmaxin sivuilta puutavaralle olisi tullut hintaa about 100e, mutta sen säästin tontilta löytyneellä ylijäämätavaralla. Ihan vaan vinkiksi jos joku muukin rakentaa samanlaisen.

Ja sitten kuvapuoleen, eli ohjeita oli helppo seurata ja tälläinen siitä sitten tuli:


Ja tässä on muutama kuva kasvihuoneen kukoistamisesta. Vaikka sainkin kasattua kasvihuoneen suhteellisen myöhään keväällä toukokuun puolessä välissä, niin hyvin on chilipuskat yms kasvit siellä viihtyneet. Peräseinällä oli vain kolme chilipuskan alkua, ja nyt ne peittää jo koko peräseinän ja satoa on tulossa paljon. Samoin raparperi ja salaatit yms ovat viihtyneet mainiosti. Ja nurmikkokin on siemenestä kohtuu hyvin noussut.

tiistai 9. kesäkuuta 2015

100000 ja HP:n takuuhuolto loistaa

Kävijälaskurissa tuli 100000 täyteen. Kiitos kaikille lukijoille!!! Tarkoitus on kyllä jatkaa vielä seuraaviinkin virstanpylväisiin.

Kämpän verkkoinfraa olen tässä pikkuhiljaa päivittänyt. Linksysin 48-porttinen kytkin kadotti portteja aika-ajoin, eli kyllästyin sitä reboottailemaan (http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2013/03/linksys-srw2048-48-port-gigabit-managed.html), joten siirsin sen eläkkeelle hyllylle pölyttämään (nyt on halvalla myynnissä giganen 48 porttinen kytkin).

Eli nytten päivitettynä rautana minulla on Asus RT-AC66U uplinkissa ja teknisessä tilassa kaksi 24 porttista Zyxelin GS1900-24E:tä. Varaston puolella on sitten HP ProCurve V1910-24 kytkettynä kiinni täyskorkeaan serveriräkkiin. Sen lisäksi on neljässä huoneessa HP ProCurve 1810-8G. Näihin 1810 malleihin kun päivittelin uusimmat firmikset sisään, niin yksi yksilö noista ei millään suostunut uutta firmistä huolimaan ja heitti vain erroria.

Muistin sitten jostain foorumilta lukeneeni, että HP:n ProCurve kytkimissä on elinikäinen takuu, joten päätin kokeilla, että pitääkö se paikansa ja soitto palvelunumeroon, menut läpi suomeksi ja call center vastaa kuitenkin englanniksi. Noh onneksi en ollut ummikko, jolta ei muu kuin finska suju, joten sain asiani kyseltyä (osoitteeni pistin sähköpostilla, kun kuulemma suomalaisia kadunnimiä on vaikea englantilaisen kirjoitella) ja sieltä tuli vastauksena, että joo, pistetään lähetti tuomaan sulle uusi tilalle, pitäisi olla huomenna perillä. Joten täytyy kyllä sanoa, että on loistavaa palvelua. Pikkuisenhan noilla on normaalikuluttajavehkeitä korkeampi hinta, mutta jos on elinikäinen takuu ja vaihto uuteen laitteeseen seuraavaksi päiväksi, niin ei voi muuta kuin hymyillä. Jos noi mun Zyxelit joskus mätänee takuuajan jälkeen, niin tietää ostaa HP:t elinikäisellä takuulla tilalle.

Nytten on sitten päivitetyssä kytkinarsenaalissa 104 kappaletta gigasta ethernet porttia, kaikki on hallittavan web managementin takana, raudoissa riittää teho tiedonsiirtoon 48+Gbps per switch, IPv6 tuki ja tuulettimet ei mölyä. Vielä seuraavaksi on vuorossa WLAN puolen päivitys jossain vaiheessa. Ton Asus boxin 5GHZ ja AC puolen wlan toimii hienosti, mutta b/n/g-puolen WLAN on pikkuisen pätkinyt. Joten tarkoitus on vähän tehdä load balancea, eli custom boxit 2.4GHz nopeuksille ja vielä yksi 5Ghz AC boxi lisää, niin saadaan langattomat vehkeet toimimaan joka huoneesta ja myös pihalta. Tällä hetkellä kotiverkossa on noin 50 laitetta jotka vastaavaat pingiin, joten kytkimissä riittää vielä paljon tilaa kasvuun.

Niin olen minä leikkinyt Mikrotikin RB951G-2HND boxilla, sillä saisi tuon toisen wlanin hoidettua, ja samalla se osaisi hoitaa suoraan varayhteyden LTE:n yli (50Mbits) jos Soneran (100Mbit) valokaapeli sattuisi menemään alas. Kiva boxi nörttihenkisille ihmisille, kun boxissa on säätömenuja enemmän kuin laki sallii :)

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Kasvihuone ja DIY laatikot

Kevään rakennusprojektina minulla on ollut kasvihuone. Periaatteena tilataan sieltä mistä halvimmalla saadaan ja käytetään rakennusjätepuuta hyväksi.

Meidän kunnassa alle 6m2 rakennuksiin ei tarvita lupia. Joten internetistä etsimään sopivaa kasvihuonetta. Preeco:lta löytyi sopiva 5.9m2 http://preeco.fi/kasvihuoneet/50283-kasvihuone-59m2-premium.html#/automaattinen_ikkunan_avaaja-1_kpl_49_9/perustukset-perustuksien_kanssa, mutta sillä oli hintaa 490e. Suomalaisten firmojen katteet kun tietää, niin tein pikkuisen google hakuja, ja löysin saman setin Saksasta 390e kotiinkuljetettuna. Preeco merkki vaihtunut Plantiflex:ksi, mutta mainoskuvat ovat 100% samoja kukkia myöten: ebay.de. Joten semmoisen tilasin ja viikossa tuli toimitus pihalle. Paketissa oli yksi väärä osa sattunut mukaan, mutta saksalaiseen tapaan homma hoitui mallikkaasti ja kahden päivän päästä oli varaosa jo postissa odottamassa.

Rakentaminen sujui varsin sutjakkaasti, vaikkakin ohjeistus ei ole lähelläkään Ikea ohjeita. Mutta muutaman illan ahertamalla kasvihuone oli kasassa. Seuraavana yönä olikin kevään ensimmäinen myrsky ja oli kasvihuone tuhannen *kröhöm* päreinä pitkin kyliä. Tästä opimme, että kasvihuone pitää pultata hyvin maahan, ja muoviplekseihin ei riitä mukana tulevat metallikiinnikkeet. Eli vaan kiltisti kasaamaan uudestaan ja Biltemasta pari putkea multibond silikonia, jolla pleksit liimataan paikoilleen, niin myrskytuulet ei niitä vie mukanaan. Samoin metallisokkeli ruuvataan kiinni perustusharkkoihin ja lautoihin. Samoin vielä kiinnitetään koko setti kiinni multalaatikoihin. Nyt pitäisi pysyä kohtuu hyvin paikoillaan, kun on pultattu tuhanteen kiloon kiinni.

'Perustuksiin' käytin 20 leca-harkkoa http://www.kodinterra.fi/fi/terra/leca-lex-harkko-h-75-1-kpl, joten siihen meni 30 e. Sen päälle rakennusjätteestä vähän jykevämpää puuta kerros, joka ruuveilla kiinni harkkoihin ja johon sitten sokkelin pulttasin kiinni. Noilla isommilla parruilla rakensin myös kasvatuslaatikot kasvihuoneen molemmille puolille ja myös kasvihuoneen sisään. Ja Bauhaussista kävin hakemassa citylaattaa, taisi olla 1,4 e kipale, joilla sitten tein kasvihuoneen keskuskäytävän ja polun 'nurmikolta' kasvihuoneeseen. Kuvassa näkyy myös, että yritämme siemenestä kasvattaa nurmikon, joka on kohtuu hyvin tässä itänyt kun on sateita riittänyt.

Totaalikustannukset alle 500e (tai alle 600e jos lasketaan parin kuution multien hinta mukaan). En sitten tiedä onko tuo 'halpa', mutta itse olen ihan tyytyväinen ja kukkapenkkiä on enemmän kuin tällähetkellä pystyn kasvattamaan. Kymmenkunta chilipuskaa mulla on talvehtinut sisätilassa ja ne on tässä pikkuhiljaa siirtymässä kasvihuoneen puolelle. Ja kasvatuslaatikkoon saimme lahjoituksena raparperiä, saksankirveliä, basilikaa, oreganoa, minttua ja jotain salaattia. Vielä pitäisi keksiä joitan muita hyötykasveja joita tuonne voisi pistää.

PS. On minulla valoautomaatioprojektikin edennyt tässä pikkuhiljaa, joten siitä on luvassa megapostaus jossain vaiheessa videoitten kera :)