Danfoss USB-datakaapelin open source release

Olin 7 vuotta sitten blogipostauksessa tutkinut Danfoss I2C tiedonsiirtoprotokollaa ( https://omakotikotitalomme.blogspot.com/2015/03/danfoss-lampopumpun-salaisuudet.html ), ja vuosien aikana olen myynnyt jokusen lukijan. Mutta viime aikoina minulla ei ole riittänut aikaa vastailla kaikille kyselijöille, joten päätin open sourceta toteutuksen, niin kuka vaan voi edullisesti rakentaa itselleen Arduino Nanolla usb pohjaisen ohjausratkaisun. Samalla kerron spoilerina, että minulla on työn alla ESP32 pohjainen wifi ratkaisu, jossa myös tuki lämpötila-anturin emuloinnille (eli vastaa toiminnallisuudeltaan ThermIQ-ROOM2LP:tä). Tästä tulee blogipostaus kevään aikana.

Ohessa linkki githubiin, josta löytyy koodit, gerberit ja STL malli 3d printattavalle telineelle:

https://github.com/rainisto/arduino_i2c_orja/

Toki minulta taitaa muutama levy olla hyllyssä valmiina, jotka voin myydä, mikäli ei halua itse rakennella. Hyvää ja onnellista uutta vuotta!

3D printteri Anet A8 DIY projekti - OSA 1

3D printterin kanssa puuhastelu on ollut viime aikoina mielenkiinnon kohteenani. Ja kun netistä lopulta löytyi suosittu 3D tulostin isolla communityllä sika edullisesti (175e kotiin toimitettuna Saksasta), niin päätin sitten semmoisen itselleni tilata. Anet A8



Tuollainen on siis mainoskuva, paketti tietenkin saapuu palasina, jonka saa itse koota. Eli hieno projekti tekniikkanörtille, kun kootessa oppii kuinka tekniikka toimii, jonka jälkeen tuota on helpompi korjata ja tunata.

Samantien tilasin tuohon lisäksi pari mosfettiä, virtanapin ja muutaman muunkin upgrade palikan.

Tässä hieman kuvia rakentelun vaiheista:

Ensimmäinen testiprintti oli ihan ok, kuution sivujen kirjaimetkin näkyi kivasti.

Oikein tyytyväinen olen toistaiseksi ollut tähän Prusa klooniin. Tulostusjälki on melkein samoissa kuin 700e:n Original Prusa I3ssa. Ja ilmeisti kunhan saan muutaman lisäosan postissa, niin tolla voi jopa saada alkuperästä parempaakin tulostusjälkeä aikaiseksi. Joten lisää postauksia aiheesta on luvassa kunhan upgrade osat saapuu postissa ja ehdin ne asentamaan paikoilleen...

Sonoff-Tasmota päivitystä

Tässä olen viimeaikoina muutaman blogipostauksen tehnyt Sonoff wlan kytkimistä, ja tässä hieman jatkoa aiheeseen.

Loysin netistä projektin noihin Sonoffeihin, jossa noihin on mqtt:n lisksi lisätty pieni webbiserveri, jolla voi tehdä OTA päivityksen wlanin yli ja ohjata relettä myös http:n yli. Ja samoin se lisää Domoticz tuen. Ja kaikki tämä toimii jopa tuolla normaalilla yhden megan Sonoffilla.

https://github.com/arendst/Sonoff-Tasmota

Tuohon voi nätisti conffata primaarin ja secundaarin SSID:n, jolloin laite liittyy kotiverkkoon automaattisesti ekalla bootilla. Jonka jälkeen webbiserverin kautta voi kätevästi käydä uudelleennimeämässä laitteen haluamakseen. Samoin webbiserveri tarjoaa konsoliyhteyden.

Kehitys ympäristön asennus oli helppoa, systeemi tukee Arduino IDE:ä tai PlatformIO:ta, joka asentuu Atomin päälle: https://github.com/arendst/Sonoff-Tasmota/wiki/Prerequisite

Itse latasion PlatformIO:n Atomin sisään, niin kaikki asentui automaattisesti ilman, että tarvi käsin asennella mitään lisäpalikoita. Ja megan ja neljänmegan palikan vaihtaminen käy ihan buildilipulla kuten oheisessa screencapturessa näkyy:

Wifi langaton sähkökytkin

Taloautomaatioprojektiin pikkuista päivitystä. Edelleen on ikuisuusprojekti ohjata kaksikärkisiä releita vielä vaiheessa odottamassa kesän isyyslomia, mutta tässä hieman status päivitystä automaatioprojektin etenemiselle.

Muutaman lisäpalikan olen saanut pystyyn projektin edistämiseksi. Muutaman kappaleen olen tilannut Sonoffin ESP8266 pohjaisia langattomia kytkimiä, jotka maksaa 5-6e kappale kotiin toimitettuna (https://www.itead.cc/sonoff-wifi-wireless-switch.htm).

Noiden sisällä oleviin ESP8266 piireihin saa helposti flashattua oman custom firmwaren. Joten muokkasin custom NodeMCU palikan, jota voi ohjata ja kuunnella MQTT:n yli.


Ensimmäiseksi pystytin kotiverkkoon Docker swarm-verkon, jonka päälle sitten asensin clusteroidun Hight Availibility MQTT:n. Suomennettuna siis se tarkoittaa, että MQTT palvelu pysyy pystyssä vaikka yksittäinen kone sattuisi sammumaan tai reboottaamaan. HAProxyn avulla kolme nodea pystyy käsittelemään satoja tuhansia yhtäaikaisia yhteyksiä, joka on enemmän kuin tarpeeksi alle 100:n sähkölaitteen ohjailuun. Eli joo, vähän ammuin yli, kun HA:n ja Docker swarmin opiskelu sattui vain kiinnostamaan. Kotiautomaatioon riittäisi kyllä ihan yksittäinen mqtt serverikin. Mutta eipä tuosta haittaakaan ole :).

Julkaisin emqtt docker ja haproxy containerit githubissa ja docker hubissa, jos joku muukin sattuisi tarvitsemaan itselleen. https://github.com/rainisto/docker-emqtt ja https://github.com/rainisto/haproxy-emqtt

docker network create --driver overlay --subnet 10.0.1.0/24 mqtt
docker service create --constraint "node.hostname==node1.local" --name emqtt-master --network mqtt -e NODE_IP=emqtt-master rainisto/emqtt
docker service create --constraint "node.hostname==node2.local" --name emqtt-node1 --network mqtt -e NODE_IP=emqtt-node1 -e MASTER=emqtt-master rainisto/emqtt
docker service create --constraint "node.hostname==node3.local" --name emqtt-node2 --network mqtt -e NODE_IP=emqtt-node2 -e MASTER=emqtt-master rainisto/emqtt
docker service create --name haproxy-emqtt --network mqtt -p 1883:1883 -p 18083:18083 rainisto/haproxy-emqtt
docker service scale haproxy-emqtt=3

Releen tilaa voi ohjata ihan manuaalisesti Sonoff:ssa olevaa nappia painamalla, tai sitten mqtt publish/subscribe avainta muuttamalla. Esim:

# esimerkki kuunnella lastenhuoneen pilvilampun tilaa
mosquitto_sub -v -t "/home/leikkihuone/pilvi/state" -h 192.168.1.9
# lampun laitto päälle
mosquitto_pub -t "/home/leikkihuone/pilvi" -m "ON" -h 192.168.1.9
# lampun laitto pois
mosquitto_pub -t "/home/leikkihuone/pilvi" -m "OFF" -h 192.168.1.9

Esimerkissä käytetyt NodeMCU lua scriptit voi ladata täältä: https://github.com/rainisto/sonoff-nodemcu

Pikkuisen vielä muokkasin tuota, että kuumaliimasin nelireikäisen dupont liittimen tuohon kylkeen kiinni, niin on helppo tehdä mahdollisia softapäivityksiä jälkeenpäin ilman että tarvii koteloa avata.

Valoautomaatio - valmistelut ja rautapuoli

Muutamassa edellisessä blogipostauksessa olinkin jo maininnut, että jossain vaiheessa ryhdyn valoautomaationkin kimppuun. Ja lomaviikoilla ehdin pikkuisen taas projektiin antaa vapaa-aikaani. Talvella jo koitin yleismittarilla ihmetellä, että miten teknisessä tilassa oleva matalasähköimpulsseilla toimiva valojen kytkentätaulu toimii. Mutta tulokset olivat laihoja kun en saanut kunnollisia arvoja mitattua. Mutta sitten tajusin, että hetkinen kokoajan olen yrittänyt tasavirtaa mitata, mutta noi valokatkaisijat voivat myös toimia vaihtovirralla. Joten yleismittarin vipu vaihtovirralle ja uusi mittaus, ja johan alkoi lyyti kirjoittamaan. Muutama ärräpää pääsi, kun AC:n ohjaus on pikkuisen kinkkisempää kuin DC:n (mutta enpä speksausvaiheessa tajunnut sähkärille sanoa, että tasavirtaa haluaisin ohjausimpulssien olevan).

40 kaksikärkistä relettä siis hoitaa teknisessä tilassa valojen ohjausta. Huoneissa on Schneiderin Exxact-sarjan impulssikytkimet, joilla voi valoja ohjata normaalisti. Sen lisäksi nyt on siis tarkoitus lisätä automaatio, että pystyn katsomaan ja ohjaamaan valojen tiloja tietokoneelta. Vaihtovirran seuraamiseen tilasin sitten kymmenen 16-pinnistä (4-kanavaa) octocoupleria. Neljä euroa ei ole paha hinta näille (ebay URL). Näillä siis olisi tarkoitus lukea noita kaikkien releiden mahdollista 24V AC virtaa ja generoida siitä 3.3V DC signaali BeagleBone Blackin GPIO:lle. Nämä osat ovat vielä tilauksessa, joten siitä erillinen blogipostaus myöhemmin.

Signaalin ohjauspuolella minulla oli osat hankittuna jo ennestään, ja olinkin maininnut niistä edellisissä blogipostauksissa (http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2015/01/internet-shoppailua-tekniikkaharpakkeita.html#mcp23017 ja kolme http://omakotikotitalomme.blogspot.fi/2013/12/tekniikkaa.html#relelevy).


Nyt kun tässä on jonkin aikaa ollut mietintämyssy päässä, että miten automaation toteuttaisin. Joten eikun pistetään kolvi tulille ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. I2C:n yli olisi tarkoitus 3.3V signaaleilla ohjata noita relelevyjä MCP23017:aa apuna käyttäen. Olin jo aikaisemmin testaillut tuota yhdistelmää, joten periaatteessa systeemin pitäisi toimia. Joten koputetaan puuta ja toivotaan parasta.

Aika siistin näköisen tuloksen sain kolvaillulla aikaan. 5x7cm levylle mahtui nätisti kolme MCP23017 mikrokontrolleria, jossa on yhteensä 48 GPIO:ta. Talossamme kun on tällähetkellä vain 40 kaksikärkistä relettä, niin toi riittää vallan hyvin ja on laajennusvaraakin. Nurkkaan pistin kaksi pinniä, johon voi raspberrystä pistää 3.3V ja GND. Ja I2C pinnit pistin kahteen paikkaan, jolloin voi tarvittaessa I2C läpiviennin jatkaa muihinkin laitteisiin. Levyn takapuoli ei olekaan niin valokuvauksellinen (ja mulla ei ollut SMD vastuksia hyllyssä) kun kolvikäsi vapisee ja kuumaliimalla varmistettiin kolvausvetojen toimivuus. Mutta siis pistin jokaisen GPIO pinnin perään pistin 2.2kΩ vastuksen, niin ei ole vaaraa, että Raspberrystä otettaisiin liikaa virtaa, ja relelevyt toimivat silläkin virralla. Tämän levyn osien hinnaksi tuli alle 5 euroa, ei ole kovin paha jos vertaa kaupallisiin KNX automaatiojärjestelmien tuhansien eurojen hintalappuun.

Tietenkään omalle työlle ei laske hintaa, ja vaikka laskisikin, niin paljon halvemmaksi tulee tehdä itse. Jos koko talon olisi tehnyt KNX-tekniikalla, niin sähkötöiden kokonaiskustannukset olisi olleet 10000-20000e kalliimpi kuin perinteisellä tekniikalla toteutettuna (kuten minun kaksikärkisillä releillä). Ja itse tehtynä kaikkien ohjauslaitteiden (kuten Raspberryt, Beaglebonet, äänen vahvistimet, Android tabletit yms.) yhteishinta on edelleen alle 1000e. Eli tavoitteena on saada yli 10-20ke säästöt tekemällä koko valoautomaatio itse.

Nopeasti testailin tuota ekana työhuoneen Raspberryllä ja hyvin tuntui toimivan. Seuraavaksi pitäisi sitten testata itse teknisessä tilassa oikeaa systeemiä. Jotenkin kiehtoo, että automaatio olisi myös näkyvillä, joten ajattelin, että laitteet voisi kiinnittää sähkökaappia suojaavaan muovikanteen (ja mahdollisesti suojata se sitten läpinäkyvällä muoviplexillä). Jolloin sitä voi ihailla ulkoapäin ja sitä on helppo laajentaa. Sitten olisi hyvä että sen kannen saisi myös irti, joten ajattelin että sähkökaapin liittimien läpiviennit toteutettaisiin vaikka vanhoilla kovalevykaapeleilla, kun lättäkaapeleissa on 40 pinniä ja semmoisten liittimien läpivienti kannen läpi ei ole vaikeaa ja semmoisen kaapelin kiinnitys/irroitus on helppoa.

Yllä on tilannekuva kun kolvailin 20-pinnistä rimaa signaalikaapeleille, kahdella tuommoisella saa 2x20 pinnirivin johon voi kovalevykaapelin pistää kiinni. Ja seuraavassa kuvassa sitten itse kaapeli on kiinnitetty teknisessä tilassa olevaan matalajänniteohjaustauluun. Nyt kun se on kiinnitetty, niin pitäisi olla talon jokaisen kaksikärkisen releen ohjaus mahdollista.

Ohjauksen lisäksi olisi kiva tietokoneen aina tietää, että on valo päällä tai ei. Sitä varten on kaksikärkiset releet, eli toisessa kärjessä menee 220V ja toisessa 24V AC vaihtovirta (jolla normaalisti ohjataan seinäkatkaisijan lediä). Tämän ledisignaalinen väliin olisi tarkoitus päästä ilman että ledit lakkaisivat toimimasta. Tämän ongelman ajattelin ratkaista octocouplereilla, jolloin 24V AC vaain triggeröi Raspberryn 3.3V signaalin, eikä tuhoa koko tietokonetta :-)

Eli hankin ebaysta kasan TLP521-4GB octocoupleita (ebay link). Neljällä eurolla pystyy lukemaan ja generoimaan 40 signaalia, eli aika edullinen ratkaisu. Kolvailin kasaan tommosia pikku emolevyjä, jotka voivat lukea 8 kaapelia kerralla. Viidellä tuommoisella lukee kaikki 40. Noiden viiden levyn GPIO pinnit on tarkoitus kiinnittää 40-pinniseen lattakaapeliin, jolla tehdään läpivienti sähkökaapista Raspberryn puolelle.

Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä, kun oli postissa joku astunut optocoupler lähetyksen päälle, ja kaikki pinnit olivat vääntyneet. Vääntelin niitä suoriksi, mutta lopulta kuitenkin suurimmassa osassa oli joku pinni sisäisesti katkennut. Joten kolvailuja pitänee vielä korjailla jälkeenpäin. Kun nyt taitaa vain 30 signaalia toimia. Joten sitä joutuu odottelemaan hetken, että varaosat saapuu... Ja lopulta osat saapuivatkin, niin pääsi jatkamaan tämän postauksen kanssa näpertelyä.

Sitten itse sähkökaapin kanteen, jonne kasasin automaation, niin että koko komeutta voi ihailla ulkoapäin. Yläosaan kuumaliimasin kuusipaikkaisen jatkojohdon. Alanurkkaan liimasin 40-pinnisen kovalevykaapelin liittimen, josta menee sitten piuhoitus kolmeen 16-releen levyyn. Näillä levyillä voi lähettää valoille 24V AC ohjaussignaaleja. Relelevyjen yläpuolelle sitten MCP23017 GPIO levy, jonka vieressä on kaiken ohjauksen sydän eli Raspberry Pi 2-minitietokone. Samoin väkersin toisen MCP23017 GPIO levyn (ja 40-pinnisen liittimen), jolla voi sitten lukea kaksikärkisten releiden tilaa. Kannen sisäpuolelle pistin viisi tuommoista 8-kanavan optocoupler levyä, joilla 24V AC vaihtovirtasignaali tunnistetaan, ja josta generoidaan 3.3V DC tasavirtasignaali edellä mainitulle GPIO levylle. Tällä tavalla Raspberryllä voi ohjata 96:tta GPIO:ta, joka riitää talon jokaisen valon ohjaus- ja tilasignaalille.

Edellisillä optocoupler levyillä saa heittää vesilintua, kun Internetin ihmeellisestä maailmasta luin kolvailua seuraavana päivänä, että optocouplerit saattaa kärvähtää yli 5V signaalista (joten taittuneiten pinnien lisäksi saatoin itse kärventää muutaman piirin). Muutaman illan kolvaukset meni hukkaan, mutta aina oppii jotain uutta. Siispä avasin virtapiiri simulaattorin ja piirsin itselleni 24V AC -> 3.3V DC muuntajan, jolla pitäisi optocouplereitten toimia ilman ilman savua. Tässä suunnitelma piirrettynä ja oscillaattorin laskelma, että voltit olisi raja-arvojen sisällä ja tilavaihtumat tunnistettaisiin 4ms:n viivellä kun käyttää 100uF:n capaa.

Selitän vielä ton suunnitelman aukikin, eli neljällä 1N4001 diodilla (diodi-silta) ekana muutetaan tuo +-24V sinikäyrä niin, että negatiiviset arvot katoaa. Jolloin AC muuttuu DC muotoon, mutta GPIO:n kannalta tämä olisi hieman huonoa kun silloin arvot muuttuisivat päälle (sininen huippu alla olevassa kuvassa) ja pois (sininen nollatasossa eli vastaa sitä punaisen negatiivista virtaa jonka diodi leikkasi pois) 60 kertaa sekunnissa. Sitten laskemme 100kOhm resistansilla ekana virran minimiiin kun GPIO ei tarvitse mA:ta enempää ja 10kOhm resistanssilla (hiilikalvovastus) laskemme voltit 3.3V-2.0V:n välille, jota Rasperryn GPIO syö sisäänsä. Ja sitten ekan resistanssin jälkeen pistämme vielä 100uF:n capan maahan, jolla sitten saamme yllä olevan kuvan mukaisen sahalaitakuvioinnin. Eli kondensaattori (capasitor) tasoittaa tuon siniaaltoisen DC virran siten, että varaus ei pääse laskemaan nollaan saakka. Tästä tietenkin seuraa muutaman millisekunnin viive tunnistukseen, mutta samalla se poistaa ton on/off hyppimisongelman tunnistuksessa. Teoriassa 15kOhm:lla päästään lähemmäksi 3.3V:tä, valitsin 12kOhm, että mennään lähemmäksi 2.5V:tä, jolloin AC piiristä saa tulla isompia peak arvojakin ilman savupilveä. Tämä siksi että 24VAC joten peak-arvo DC volteille on itseasiassa 24 * √ 2  = 34V, jolloin 100kOhm ja 12kOhm kombinaatiolla peak arvoksi tulee 3.6V. Lisätietoa tälläisen diodisillan (aka. rectifier) toiminnasta voi lukea esim täältä: http://electronicsclub.info/powersupplies.htm#rectifier

Aika monen yrityksen ja erehdyksen kautta sain testiympäristossäni AC tunnistuksen toimimaan yhdellä lampulla. Muutamassa prototyypissä tuli savut pihalle, ihan omien lukihäiriöiden takia, mutta lopulta tuli toimiva diodisilta design valmiiksi. Nyt pitää vaan odotella, että hong kongista tulee sopivasti osia joilla voi kolvata kaikkien 40 releen AC-tilatunnistuksen.

Tässä valmistelu postauksessa valojen tilan lukeminen ja ohjaus on vielä aika komentorivipohjaista, kun käyttöliittymän koodaus on vielä vaiheessa. Mutta kunhan koodaus etenee, niin lupaan tehdä jatkopostauksen, jossa esitellään automaation integrointi käyttöliittymään, jota voi ohjata tietokoneella, kännykällä ja tabletista.

Tässä sitten 'valmis' ohjauslogiikka kuumaliimattuna sähkökaapin kanteen (vasemmalla puolella 48 relettä ja oikealla puolella diodisiltalevyt valojen tilojen lukemiseen). Aikamoinen johtoviidakko siitä tuli, mutta toimii, joten riittää minulle. Diodisiltoina käytin KBP206:sia, jotka hankin ebaystä.

Tässä on pieni demovideo jossa Raspberryllä ohjataan 48 relettä päälle ja pois i2c:n yli. Tuommoinen pulssin pitäisi riittää ohjaamaan kaksikärkisiä releita (eli talon kaikkia valoja).

WLAN lämpötilamittari

Sain tuossa aikaiseksi pistää kolvin lämpiämään ja rakensin itselleni lämpötilamittarin joka langattomasti siirtää lämpötilan ja kosteusprosentin WLANin yli minun automaatiokoneelleni, joka ottaa datan vastaan, josta se voidaan sitten näyttää webissä tai vaikka puhelimessa.

Osat kokonaisuudessaan maksoivat alle 6 euroa, joten kohtuu edullinen verme siitä lopulta tuli. Eli käytin ESP-8266 (ESP-01) wlan kikkulaa joka maksoi 2.5e, DHT11 lämpötilasensori 0.8e ja virransyöttö "MB102 breadboard power module"(osaa muuntaa 5-12V:n 3.3V:ksi) 0.95e ja 220V->12V virtälähde 1.7e.

Vetäsin kuumaliimalla sensorin ja wlan kikkulan kiinni tuohon virtamoduulin alapintaan kiinni, ja sitten kolvasin asianmukaiset piuhat kiinni pinnien alapuolelle ja 4.7kΩ resistanssi datapinnin ja 3.3V VCC:n väliin (jooh, olisi ne voinut kolvata nätimminkin, mutta toimii(tm), joten riitti minulle). Pinnien yläpuolet ovat edelleen vapaat, joka mahdollistaa piirien uudelleen ohjelmoimisen ja mahdollisten ongelmien debuggauksen tietokoneella. Ja tuossa on bonuksena vielä toi valkoinen painonappi, jolla koko vehkeen voi sammuttaa ja käynnistää tarvittaessa nopeasti.

Kirjoittelin tuohon NodeMCU:lla koodinkin nopsaan, nyt se osaa liittyä automaattisesti kodin wlan verkkoon, ja se raportoi 30 sekunnin välein sensorin arvot automaatiokoneelle MQTT protokollan yli kodin wlan verkossa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka tämä projekti http://nathan.chantrell.net/20141230/wifi-mqtt-display-with-the-esp8266/. Tuommoinen näyttö (ebay 3.8e) on itselläkin tilauksessa, mutta siitä sitten lisää kunhan se saapuu.

Tämän vehkeen on tarkoitus pöristä varastossa, niin voin koodata hälytykset, jos varaston lämpötila laskeee kohti nollaa kovilla pakkasilla. Varsin tyytyväinen olen esp8266:n toimintaan, tulen käyttämään noita erinäisissä rakenteluprojekteissa kevään mittaan...

Internet shoppailua... tekniikkahärpäkkeitä

Taas olen pikkuisen hankkinut tekniikkapuolen osasia netistä, joita on tarkoitus käyttää talon automaatioprojekteissa. Mitään en ole viimeaikoina ehtinyt koodaamaan, mutta talvilomalla ja viimeistään kesälomalla on tarkoitus laittaa toimintaan. Mutta tässäpä listaa ihmeteltäväksi blogin tekniikkapuolesta kiinnostuneille.

ESP8266 ESP-01

Sormenpään kokoinen wlan mikropiiri, jossa on kaksi GPIO:ta, ja joka maksaa vain 2.5e/kpl.


Esimerkkejä ESP8266:n (ebaystä) käytöstä:
http://vaasa.hacklab.fi/2015/01/12/esp8266-ds18b20-thingspeak-nodemcu/
https://importhack.wordpress.com/2014/11/22/how-to-use-ep8266-esp-01-as-a-sensor-web-client/

Tuon halvan hinnan ansiosta hankin ensiksi tuommoisen viiden kappaleen satsin, ja jos osottautuu toimivaksi, niin sitten pistän vielä lisää tilaukseen. Noita voi ripotella ympäri taloa esim.langattomien lämpömittarien, liikkeentunnistuksen, sähkökytkimen (kaupalliset wlan sähköpistokkeet maksavat yli 50e kappale, niin itse hackaamalla säästää aika paljon rahaa) yms merkeissä. Esimerkkejä tulen postaamaan tässä kevään kuluessa, kunhan pääsen noilla leikkimään.

DS18B20 Temperature Measurement Sensor New Module

DS18B20 (ebay) 1.3e lämpötilasensori, voi yhdistää tuohon edelliseen wlan palikkaan.

ESP8266 ESP-03

Samanlainen kuin ESP-01, mutta tässä versiossa on on 7 GPIO pinniä tuon ESP-01 mallin kahden pinnin sijasta. Hinta 2.7e/kpl, joten ei paha. ESP-03 (ebay)

Vertailu kaikkien ESP mallien välillä: http://l0l.org.uk/2014/12/esp8266-modules-hardware-guide-gotta-catch-em-all/

MCP23017-E/SP DIP28 16-Bit I/O Expander

Bongasin internettilästä, että miten I2C:n yli lisätä GPIO määrää 16:sta kerrannaisilla. 16:sta GPIO:ta maksaa 1.05e, jolloin yhden GPIO:n hinnaksi tulee 6 senttiä. Mikä deali, joten heti pistin tilaukseen 5 kappaletta. Katsotaan, jos näillä tekisi sitten valoreleitten ohjauksen halvalla. 5x MCP23017 (ebay)

Ohessa esimerkki miten ihmiset ovat tuota piiriä kytkeneet. Kolmella piirillä saa jo 48 GPIO:ta, joka riittäisi nykyiseen kytkentätauluuni.

ThermIQ

Tilasin myös piruuttain ThermIQ kortin, koska Danfossin lämpöpumppujen product manageri ei halunnut kertoa, miten heidän pumpuissaan nelipinninen liitin ulkoisille laitteille toimii. Ja sanoin mielessäni "challenge accepted", ja selvitän pinnien salat tässä tämän vuoden aikana kun automaatiota koodailen valmiiksi (http://www.thermiq.net/).

Danfossin oma ulkoinen online laite on törkeän hintainen (800+e) ja jonka webbisivuilla on vielä vuosimaksukin. Aika kusetusta, jos sarjaliittimen osat itse tehtynä on kymmenen euron pintaan. Mielummin rakennan kaapelin itse tai käytän ThermIQ moduulia, joka maksaa murto-osan Danfossiin omaan verrattuna.

TV makkarin seinälle

Tässä olen pikkuhiljaa huone huoneelta säätämässä tekniikkapuolta kuntoon. Nytten sain makuuhuoneen säädettyä about valmiiksi.

Taulutelkkari seinäkiinnikkeillä seinään ja kaikki johdot harjalevyjen läpi telkkarin korkeudelle, joten seinällä ei roiku mitään rumia kaapeleita. Telkkarin yläpuolelle Apple TV-boxi, joka on kohtuu huomaamaton. Joten nytten toimii normaali kaapeli TV ja sen lisäksi Plex mediaserveriltä voi katsella verkon yli kaikkia mediatiedostoja mitä on aikojen saatossa itselleen tallentanut.

Tekniikkaa

Jospa jätän sisustuspostaukset Liisalle ja keskittyisin tähän tekniikkapuoleen, kun se on itselle vähän tutumpi osa-alue :-] ja en olekaan ehtinyt siitä vähään aikaan mitään postaamaan.

Valaistus

Ympäri taloa on tulossa useampi 3 ja 2 metrinen valokisko.
http://www.taloon.com/virtakisko-nanotrack-3019030-1-vaihe-valkoinen-3m/S-4276775/dp
[linkki saksalaiseen verkkokauppaan]

Suomessa 3m Luminance nanotrack kiskojen normihinta on 119e (101e tarjouksessa) kipale + 9e rahti. Kohtuu suolaista, varsinkin kun kiskoja on 10 kipaletta tulossa. Joten googlasin internetin ihmeellistä maailmaa ja löysin saksalaisen valotukkukaupan,  rohkeasti vaan Google translatorin läpi tilausta vetämään. Samat 3m kiskot olivat siellä about 50e kipale, ja 16e rahdilla kotiin kuljetus. Yhteensä kuljetuksen kanssa 504e (pystyi jopa maksamaan Paypallilla, tilisiirrolla en olisi edes uskaltanut). Ja dadaa, parin viikon jälkeen lähetti soitti, että tässä nämä nyt olisi. Jee, 500e rahansäästöä suomen hintoihin verrattuna.

Pylväsvalaisin Massive Utrecht 19,90e/kpl, tommosia kuusi kappaletta kävin hakemassa Kodin Terrasta pihan valaistukseen, kun olivat aika edullisia kaikkiin muihin vaihtoehtoihin nähden. Ja ovat kohtuu hyvän näköisiäkin. Samoin tuli tilattua kasa spotteja kiskoihin 25e/kpl (Alppilux Kohdevalaisin 201.11V 50W).

Sysäysrele-levyjä

Postissa on pari kappaletta tämmöisiä 16 porttisia releitäkin tupsahtanut, näillä olisi tarkoitus tietokoneilla ohjailla max 32 eri valolähdettä talossa. (Jos tarvitsee lisää, niin pistän tilaukseen). Ovat kohtuu halpoja kun ovat alle 20e kipale Ebaysta. 12V sisään, ja ohjaussignaali voi olla vaikka Raspeberry Pi:n 3.3V.

Puhelinrojua

Harrasteprojektina olisi tarkoitus virittää langaton lataus puhelimiimme, joten tilasin internetistä hieman rompetta sitä varten.

Meidän Jolla puhelinten takapuoli näyttää tältä:

Takapuolella on 5V pinnit, jonne voi langattoman latauksen väkertää. Siitä enemmän tulevaisuudessa kunhan osat saapuu suomeen.